Mäntykannnas

Mäntykankaasta, urheiluopistosta ja kivoista ihmisistä, niistä on Vierumäki tehty. Tämä kaikki, tekemisen meininki ja paljon muuta sijaitsevat solmukohdassa lähellä kaikkea, mutta tarpeeksi kaukana – lähellä ihmisiä, mutta omassa rauhassa.

Terveisiä Vierumäeltä -tapahtuma järjestettiin 1.9.2021 Aavehallilla yhteistyössä Vierumäen kyläyhdistyksen Aluerakentamisen suunnitteluhankkeen ja Päijät-Hämeen kylien kanssa. Aluerakentamisen hanketta edusti Netta Malin ja Päijät-Hämeen kyliä kyläaktivaattori Henna Pirkonen. Kaupungin edustuksena paikalla oli elinkeinopäällikkö Timo Kaattari, kaupunkisuunnittelupäällikkö Juha Poskela, kaupunkimuotoilija Noora Kumpulainen, rakennuspäällikkö Ari Matteinen ja tapahtumatuottaja Velkki Mykrä.

Tapahtumassa kerättiin kokemustietoa aikajanalla: mistä olemme tulossa, millainen on nykytila ja minne olemme menossa. Toisella puolella Aavehallin salia pohdittiin tarkemmin kylän tarpeita, tapahtumakulttuuria ja brändiä. ”Kylmäpisteellä” sai kertoa terveisiä anonyymisti Terveisiä-postikortilla, arvioida kylän nykytilaa arviointilomakkeella ja piirtää, mitä Itä-Hämeen etusivulla kerrottaisiin Vierumäestä tasan kymmenen vuoden kuluttua.

Vierumäen tulevaisuus lasten silmin

Tärkeimmiksi historian kohokohdiksi mainittiin alueen maatalous ja teollisuus, Eino Kolli, uusi koulu, moottoritie, pyörätiet, uusi Sale, Matkakeidas ja päiväkoti. Paikallista seuratoimintaa ja tekemisen meininkiä arvostettiin hyvinkin paljon: Toffulat, Jytinä, Martat, metsästysseura, Vierumäen väkevin, Aavehallin tapahtumat, hiihto- ja juoksukilpailut. Lisäksi mainittiin liikenneympyrä alikulkuineen, uusi frisbeegolf-rata sekä tienkin Suomen kuuluisin urheiluopisto.

Nykytilan vahvuuksina pidettiin urheiluopiston ohella palveluja. On kauppa, oma koulu, uusi päiväkoti, lukuisat harrastusmahdollisuudet, monipuolinen yritys- ja yhdistystoiminta. Hintataso on edullinen, asunnot menevät hyvin kaupaksi ja julkinen liikenne toimii. Ja totta kai se luontokin mainittiin ja yhteisöllisyys, ne kivat ihmiset. Mutta monellako kylällä on oma ammattikorkeakoulu? Vierumäellä on. Vahvuuksina pidettiin myös ikärakennetta. Vierumäellä asuu kaiken ikäisiä ja tämä näkyi hyvin tapahtumassa.

Nykytilan heikkouksina nähtiin, että vahvuuksia ei osata hyödyntää tarpeeksi hyvin. Yhteistyössä nähtiin paljon parantamisen varaa niin kaupungin suuntaan kuin yli kuntarajojenkin. Yhteistyö urheiluopiston kanssa nousi myös esille useassa kohdassa. Kylänraitin ja Asematien puistoalueen siistimistä toivottiin. Vanha Vikin baari näyttää ränsistyneeltä ja Asematien puistoalueella on vanhaa puustoa, joka olisi hyvä uusia. Lisäksi toivottiin kunnallistekniikan laajennusta, valokuituyhteyksiä, junayhteyttä, koirapuistoa, lisää paikkoja päiväkotiin, pyöräparkki bussipysäkille ja mahdollisuutta noutaa autolla pikavuoropysäkiltä. Suoja-, melu- ja pölyvallia ehdotettiin Versowoodilta kylälle päin. Tämän ei luulisi olevan kovinkaan vaikeaa, koska Versowood valmistaa itse meluntorjunta-aitoja.

Tarpeiden äärellä

Heikkouksina nähtiin myös tilojen vajaakäyttö sekä pienten lasten harrastusmahdollisuuksien ja tapahtumien vähyys. Kauppapaikkaa paikallisille tuotteille ja asukastupaa toivottiin myös. Tällä hetkellä Aavehalli on toiminut kylätalona ja sitten on vielä seurakunnan sekä koulut tilat. Tilaa on, mutta kuka tapahtumat järjestäisi? Ideoita tuli luontokerhosta lyhytkursseihin ja stand upista ompelulaneihin. Tapahtumien vähyys näkyi myös kylän arviointikyselyssä, jossa kylän viihtyisyyttä ja mielikuvaa, saavutettavuutta, toimintoja ja aktiviteetteja sekä sosiaalisuutta arvioitiin. Kylä sai arvioinnissa muuten oikein hyvät pisteet.

Tulevaisuuden mahdollisuuksina mainittiin ratayhteys, maaseutumatkailu, uusi puukerrostalo tai yhteisöllisen asumisen mahdollisuudet ikääntyville, etätyöskentely – ja opiskelumahdollisuudet, sote-uudistus ja jopa ilmastonmuutos, joka nähtiin mahdollisuutena kehittää uutta esimerkiksi pilottihankkein. Tulevaisuuden asukkaina nähtiin työssäkäyvät urheilulliset lapsiperheet, golffarit sekä citymaalaiset.

Kyläläiset kokivat koulun loppumisen, tontti- ja asuntopulan tulevaisuuden suurimpana uhkana. Julkinen liikenne ei myöskään saisi heiketä. Työvoimapula, työkyvyttömyys, ikääntyminen, sukupolvien muutos, yhteisöllisyyden hiipuminen ja Suomeen sopimaton EU-lainsäädäntö ovat myös asioita, jotka tulisi huomioida tulevaisuuden suunnitelmissa. Entä mitä tapahtuu, jos puu loppuu? Lasten piirroksissa näkyi myös huoli puhtaasta luonnosta.

Aikajana-ajattelua

Vierumäen brändiä kysyttäessä aluetta kuvattiin sanoin, värein ja symbolein. Mäntykannas, kelo, kettu, rantakäärme, puhtaus, rauha, kasvu, aktiivisuus, lapset, teollisuus ja niin edelleen. Vihreä kuin verso, vireä Vierumäki, ihmisen kokoinen paikka, kaukana lähellä, vihreä + okra + olki eli kasvu, infra ja ilo.

Tapahtumassa pystyi aistimaan yhteisöllisyyden tunteen, joka paistoi läpi keskusteluista. On helppo sanoa, että täällä ollaan yhteisöllisiä, mutta jutun juoni onkin siinä, että miten tällainen lupaus lunastetaan, että tulee tunne, kuin tulisi kotiin. Tässä ollaan oikeastaan näiden tapahtumien ytimessä, joiden tarkoituksena on selvittää, että millaiselta kylä tai kortteli oikeasti tuntuu.

Yhteistyö Vierumäen kyläyhdistyksen Aluerakentamisen suunnitteluhankkeen ja Päijät-Hämeen kylien kanssa jatkuu ja tapahtuman pohjalta kyläläisille laaditaan kysely, joka valmistuu viimeistään Yhdessä enemmän yritysmessuille 18.-19.9. Nähdään siellä!

Etusivu