Tähtisilta

Tähtiniemi on kaunis, siisti, luonnonläheinen ja rauhallinen, mutta hieman meluisa. Siellä on kiva asua ja se sijaitsee sopivalla etäisyydellä kaikesta. Sepänniemen kärki, Tähtiniemen laavu, uimaranta ja lähiliikuntapuisto ovat erityisen mieluisia paikkoja. Huoltoasema on suosittu kohtaamispaikka.

Ensimmäisen kerran Tähti Niemi (kyllä erikseen) mainittiin 1750-luvun kartoissa. Nimi tuli siitä, että Tähtiniemen kärki toimi kiintopisteenä soudettaessa kohti tätä vesireittien risteystä. Tähtiniemen ja Sepänniemen väliin jäävä Voudinlahti sai puolestaan nimensä Nynäsin kartanon voudin asunnon mukaan. Sepänniemeen tuli asutusta, kun kartanon työväki siirtyi sitä asuttamaan 1800-luvun alussa. Kertomuksen mukaan Sepännimen kärki oli linnoitettu. Tästä todisteena ovat vallien jäännökset. (Pekka Rusila/Hämäläistentietä Tähtiniemeen, Matti Malin 2003.) Vuonna 2007 teetetyn arkeologisen inventoinnin mukaan myös Tähtiniemessä on löytynyt kolme esihistoriallista muinaisjäännöstä, jotka sijaitsevat moottoritien länsipuolella.

Tähtiniemi on ollut UPM-Kymmenen metsänhoito- ja metsäntutkimusaluetta, mikä näkyy puunkäsittelyn historiaan viittaavissa katujen nimissä. Tähtiniemen katuverkkoon on piirtynyt myös Reen tarina. Kaplas, reenjalaksen ja rungon välinen tukipuu, osoittaa kohti vesitornia. Tähtiniementie on kuvassa reenjalas ja Puoshaka ja Lanssi ovat reen toiset tukipuut. Vedessä Voudinlahdella on tukkinippujen säilytysalue, joka täydentää kuvan reestä, täynnä tukkeja. Tyylitelty reenjalas on myös kaiverrettu Tähtiniemen katunimikyltteihin. Alueen nimistö, kuten Keksipuisto, Varppi ja Pyräs liittyvät puun uittoperinteeseen. Tähtiniemen asuntomessualue ei kuulu kansalliseen kaupunkipuistoalueeseen, mutta sen rakentamaton ja rakennettu ranta-alue ovat keskeinen osa kaupunkipuiston rantamaisemaa. (Reen tarina, Tuomo Vesikko 2020.)

Tähtiniemen mukaan on nimetty vuonna 1993 valmistunut Tähtiniemen silta sekä vuoden 2004 asuntomessualue, jonka sydämenä toimi Elämänkaaritalo. Asuntomessujen kantavina teemoina olivat asumisen elämänkaari ja puurakentaminen. Sepänniemi on osa Tähtiniemeä, joka palvelee myös Jyrängön asukkaita.

Alueella on muutama puisto, kolme leikkipuistoa ja jopa viisi uimapaikkaa, joista yksi on varattu koirille. Korille on Tähtiniemessä myös oma lenkkipolku ja juoksutusaitaus. Uimapaikat eivät kuitenkaan ole kaupungin virallisia uimarantoja. Sepänniemen kyläyhdistys ylläpiti Sepänniemen uimarantaa, mutta yhdistys ei ole enää toiminnassa. Palokunnan taukotuvalle kaipailtiin saunaa ja alueelle muutenkin lisää yhteisöllisyyttä.

Koira Tähtiniemessä
Kuva asukkaan ottama, kiitos!

Puistojen ja uimarantojen raivauspyyntöjä tulee alueelta tasaiseen tahtiin, niin kuin kaikilta muiltakin alueilta. Kuntouttava työtoiminta hoitaa alueen kunnossapitotyöt ja kesänuoret istutuksia, mutta puisto-osasto saapuu paikan päälle kyllä tarvittaessa. Omaehtoisesta raivauksesta pitää aina sopia kaupunginpuutarhuri Eve Vanteen tai puistopuutarhuri Timo Laitisen kanssa. Eve kertoo toimintamallin menevän kutakuinkin niin, että ensin käydään yhdessä katsomassa raivaustarve paikan päällä ja sitten katsotaan paikka, josta auton on helppo noutaa risut ja männynkävyt.   

Puut ja vesakot ovat linnustolle tärkeitä paikkoja ja samalla vaimentavat ympäröiviä ääniä, kertoo ympäristöpäällikkö Helka Sillfors. Alueen äänimaisema on huolettanut asukkaita jo tovin. Moottoritien ääni on jaksottaista ja Versowoodin tehtaalta kantautuva ääni jatkuvaa. Tehtaan aiheuttama melutaso on 2020 tehdyn tutkimuksen mukaan hyvin lähellä ympäristömelun sallitun yöajan ohjearvon rajaa. Rakennukset blokkaavat äänen hyvin, mutta kohdissa, joissa rakennuksia ei ole, ääni pääsee etenemään asuinalueelle asti. Tehtaalla on tehty melulähteen kotelointi ja huoltotoimenpiteitä melun vähentämiseksi. Ympäristönsuojelu ottaa asukkaiden antaman palautteen huomioon tehtaan valvonnassa.

Katujen kunnossapidosta ei tullut moitteita, mutta Lahdentien alikulkutunnelit koettiin vaarallisiksi paikoiksi. Rakennuspäällikkö Ari Matteisen mukaan alikulkutunneleille on vaikea tehdä mitään, jonka jälkeen asukas ehdotti kaistojen maalaamista asvalttiin. Oikein hyvä idea, jota voisi ehkä kokeilla Rautatiesillan puoleisessa alikulkutunnelissa.

Lopuksi kaupunkisuunnittelupäällikkö Juha Poskela kertoi Prisman tilanteesta ja sen haasteista. Alueella on erityisen paljon luontoarvoja sekä korkeuseroja, jotka hankaloittavat alueen suunnittelua.  Pitäisi tehdä mittava kiertoliittymä sekä kevyen liikenteen yhteydet Cittarille, ja ne tulisivat maksamaan arviolta 4-5 miljoonaa euroa. Kuka tämän maksaa? Kyseinen paikka on määritelty maakuntakaavassa ja strateginen yleiskaava antaa mahdollisuuden tähän sekä keskustaan, mutta keskustaan ei mahdu. Pohjoinen liittymä ei ole mahdollista maakuntakaavan mukaan.

Etusivu