Rainio
Päivitetty: 21.6.2023
Jylhän mäntykankaan keskellä olo on kuin ”Villissä Pohjolassa”. Satakielet, ketut, kauriit, hirvet ja ilvekset muistuttavat siitä, ketkä asuivat alueella ensin. Rainiossa yhdistyy erämaa ja asuminen. "Hieno ja hiljainen, mutta lähellä keskustaa." kuului useampi kommentti. Mutta toisaalta oltiin myös sitä mieltä, että: "Rainio vaatii koukkaamista ja nuoria naisia, että tulee enemmän rallia."
29.3.2023 järjestettyyn Terveisiä Rainiosta -tapahtumaan osallistui kahdeksan asukasta, joista yksi osallistui verkon kautta. Kaupungin edustajista paikalla olivat hyvinvointijohtaja Pirjo Hepo-oja, rakennuspäällikkö Ari Matteinen, metsätalousinsinööri Juho Kontra, kaavoitusarkkitehti Irene Översti ja kaupunkimuotoilija Noora Kumpulainen. Lisäksi mukana oli Hämeen ilmastoturva -hankkeen edustajia.
Alkutervehdysten jälkeen Pirjo Hepo-oja kertoi alueen kytköksestä vuonna 1951 toimintansa aloittaneeseen Reumasairaalaan ja siitä, kuinka Rainioon suunniteltiin päiväkotia ja koulua. Rainion päiväkoti aloitti toimintansa 1992, mutta koulua ei koskaan tullut sairaalakoulua lukuun ottamatta. Rainiolaisten lähikoulu ennen Kailas-talon valmistumista vaihtui liian monta kertaa, pahoitteli Hepo-oja.
Viime vuosina lasten määrä on vähentynyt merkittävästi niin Rainiossa kuin koko Heinolassa. Viime vuonna Heinolaan syntyi yhteensä 83 lasta. Vuosille 2023–2026 tekeillä olevaan taloussuunnitelmaan liittyen valmistelussa on ollut Rainion päiväkodin lakkauttaminen alkaen 1.8.2024. Valtuusto aikanaan päättää, että loppuuko Rainion päiväkoti vai ei.
Osa asukkaista koki, että päiväkodin loppuminen tulisi vaikuttamaan asuntojen arvoon. Osa puolestaan oli sitä mieltä, että päiväkodilla ei ole niin suurta merkitystä, kuin esimerkiksi koululla olisi ollut. Vanhemmat kuskaavat lapset päiväkotiin joka tapauksessa ja Rainiossa on oltava auto, vaikka linja-auto sinne kulkeekin.
Lapset vähenevät, aikuiset ikääntyvät ja koirat lisääntyvät. Tämä on tuttu ilmiö Heinolassa ja monessa muussakin kunnassa. Rainioon tehtiin koirapuisto talkoilla kyläyhdistyksen toimesta. Kyläyhdistys perustettiin 2009 ja se lakkautettiin viiden kuuden vuoden kuluttua. Omakotialueella yhdistyksen toiminta ei loppujen lopuksi innoittanut osallistumaan, mutta Facebookissa on aktiivinen ryhmä nimeltä Rainio-Lakeasuo. Rainion pohjoispuolella sijaitseva Lakeasuo koetaan osaksi aluetta.
Nimi Rainio on peräisin 1600-luvun sukutilalta, jonka omenapuutarhat ja marjapensaat kukkivat komeasti 1960-luvulle asti. Ensimmäiset talot rakentuivat 40-luvulla Harjulaaksontielle. Rainion kaavoitus Harjulaaksontien itäpuolelle aloitettiin 1980-luvulla niin sanotuille Tommolan Rusthollin maille, jotka kaupunki sai lahjoituksena vuonna 1839. Ensin rakentui Rainion eteläosa, josta alue laajentui pikkuhiljaa kohti pohjoisessa sijaitsevaa Lakeasuota.
Harjulaaksontiellä oli kauppa 1970-luvulle asti. Oli Rainiossa kioskikin, mutta se paloi. Sitten se rakennettiin uudelleen, mutta toiminta ei kannattanut. Niin kuin aiemmin tuli esille, rainiolaiset kulkevat pääosin autolla ja silloin kaupassa on helppo käydä muualla. Liikutaan Rainiossa myös jalan, sillä lenkkeily lähimaastossa on suosittua. Myös maastopyöräilijöitä näkee paljon. Ainakin Kiipijänmäki takaa sen, että kunto varmasti kohisee. Huonossa talvikelissä se saattaa kuitenkin tuottaa hankaluuksia autoille, niin kuin moni muukin paikka. “Mäki on aina ollut tuollainen, eivät ainakaan tulvat uhkaa.” kommentoi asukas. Kiipijäntien risteyksiin Tervastien ja Runkotien kohdille toivottiin suojateitä. Matkan varrelle toivottiin myös kiinteitä penkkejä. Terveyslammessa olisi myös kiva käydä uimassa luvan kanssa omalla ajalla.
Kiipijänmäen alkupäässä sijaitsee hienot jääveistokset. Polut Karhulammen kodalle ja Sataojalle ovat erinomaiset. Sataojan luonnonsuojelualue on 3,8 hehtaarin vuokkovyöhykettä edustava lehto pähkinäpensaineen ja kynäjalavineen. Erämaajärvet Venejärvi ja Rautjärvi ovat luokiteltu maakunnallisesti arvokkaiksi pienvesiksi. ”Reumantakainen” luontoalue kuuluu osin myös kansalliseen kaupunkipuistoon.
Suuret varjostavat kuuset ja pusikoituminen aiheuttivat myös keskustelua. Matalat katuvalot eivät saisi hukkuvat pusikoon, vaikka ne hyviä paikkoja linnustolle ovatkin. “Kun yksi toivoo puun kaatoa, saattaa toinen toivoa puun säilymistä.” kiteytti metsätalousinsinööri Juho Kontra. Lähialueen puusto käydään läpi asukkaille järjestettävällä kävelykierroksella, jota suunniteltiin touko-kesäkuulle. Seuraavan viiden vuoden aikana tullaan tekemään paljon hakkuita sekä ympärysmetsissä että tarpeen mukaan viherkaistaleilla.
Tavoitteena on harventaa ylitiheitä puustoja sekä edistää vanhempien metsien hiljattaista uudistumista. Metsänhoitosuunnitelman mukaan (kuva yllä) alueella tullaan tekemään ensiharvennuksia (tummanpunainen), poimintahakkuita (vaaleanpunainen), harvennuksia (keltainen) ja siemenpuuhakkuita (pinkki). Muuttuva ilmasto aiheuttaa paljon stressiä erityisesti vanhoille kuusikoille, joiden uudistaminen voi tulla tarpeen yllättäenkin.
Hämeen ilmastoturva –hanke tekee keväällä Rainion ja ”Reumantakaisen” metsäalueen tarkastelun yhteistyössä alueen käyttäjien kanssa. Tarkastelussa tutkitaan alueen metsätuhoriskejä ja puuston kuntoa. Terveisiä Rainiosta -tapahtumassa hankkeen edustajat keskustelivat metsäalueen asukasturvallisuudesta. Millainen on puuston kunto retkeilyreittien varsilla ja tulipaikoilla? Metsätuhokohteet kartoitetaan kevään aikana ja kesäkuussa on tarkoitus järjestää retki alueen käyttäjien kanssa.
Tilaisuus järjestettiin hyvinvointi- ja osaamiskeskus Valolinnassa eli entisessä reumasairaalassa. Reumasairaala lopetti toimintansa vuonna 2010. Tällä hetkellä Reuman kiinteistöt ovat myynnissä.