Heinolan kansallinen kaupunkipuisto

Kansallinen kaupunkipuisto koostuu kaupunkilaisten sielunmaisemista, ainutlaatuisista luontoalueista ja kulttuuriperinnöstä, jotka kertovat Heinolan tarinaa. Puistot ja vanhat rakennukset ovat heinolalaisen identiteetin tärkeitä kulmakiviä. Kansallinen kaupunkipuisto vaalii kaunista kaupunkiympäristöä, kaupunkilaisten viihtymisen ja virkistäytymisen paikkoja. Puistoista vanhin ja tunnetuin on 1700-luvulta peräisin oleva Maaherranpuisto.

Kansallinen kaupunkipuisto on ympäristöministeriön myöntämä tunnustus laajasta kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä käsittävästä eheästä kokonaisuudesta. Suomessa on kansallinen kaupunkipuisto kymmenessä kaupungissa, joita yhdistää halu kehittää ja säilyttää arvokasta rakennus- ja kulttuuriperintöään arvokkaan luonnonympäristön rinnalla.

Kansallinen kaupunkipuisto on osa kaupunkirakennetta. Aluekokonaisuus alkaa kaupungin ydinkeskustasta, kokonaisuuteen kuuluvat keskustan puistojen ja rakennetun kulttuuriympäristön lisäksi Heinolanharju sekä entisen Heinolan pitäjän kirkonseutu. Kaupunkipuistoon sisältyvät myös virkistys- ja puistoalueiksi kaavoitetut rannat ja saaret, ja siihen kuuluvat mm. keskustan puutalokorttelit, Maaherranpuisto, rantojen puistoalueet, harju paviljonkeineen, sillat, urheilupuisto, Koskensaari, Sepänniemen luonnonsuojelualue, Salomaan alue ja Konniveden viikonloppumajat.

Kansallinen kaupunkipuisto on yksi Heinolan kaupunkiympäristön kehittämisen keskeisimmistä lähtökohdista ja osa kestävää kaupunkisuunnittelua. Heinolan kansallista kaupunkipuistoa koskevat kehittämisen suuntaviivat on määritelty ympäristöministeriön hyväksymällä hoito- ja käyttösuunnitelmalla. Suunnitelmalla on haettu esille niitä arvoja, jotka ovat Heinolalle ominaisia, inhimillisen mittakaavan, vehreyden ja luonnon monimuotoisuuden perustekijöitä. Kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet tukevat omaleimaisuuden säilymistä.

Heinolan kansallinen kaupunkipuisto on

• perustettu 6.5.2002 ympäristöministeriön päätöksellä
• pinta-ala 839 ha, josta 159 ha vesialueita
• osa-alueet ovat kaupungin keskusta, Harjujen Heinola, Kirkonkylän kulttuurimaisema, Vesistöjen Heinola (Ruotsalaisen saaristo ja Konniveden saaristo) sekä Salomaa- Heinola ja Reumasäätiön sairaala.
• erityispiirteitä ovat historialliset puistot, seminaari- ja kylpyläkaupungin perintö, liikennehistoriaan liittyvä ympäristö, lintuhoitola sekä luontoarvoiltaan merkittävät kohteet.

Heinolan kansallinen kaupunkipuiston keskeinen sisältö ja valtakunnallinen merkittävyys liittyy kaupungin syntyyn residenssikaupungiksi (kaupunki on perustettu 1779) ja rakenteeseen kustavilaisen ajan ruutukaavakaupunkina. Heinolan kaupunkipuisto kertoo tarinaa veden äärelle, hyvien kulkuyhteyksien varteen syntyneestä sisämaan hallinto-, koulu- ja kylpyläkaupungista. Saarten ja metsien luonto on erittäin monimuotoista.