Maa-ainesten otto

Heinolassa oli 2020-luvun alkaessa voimassa noin kymmenen maa-ainestenottolupaa. Osalla alueista maa-ainesten ottoa ei kuitenkaan ole toistaiseksi aloitettu.

Suurin osa luvista on soran ottoon, mutta myös kallioaineksen ottolupia on joukossa.

Maa-aineslupa on yleensä voimassa viidestä kymmeneen vuotta, joten kunkin alueen kokonaisottomäärä jakautuu useammalle vuodelle.

POSKI-projektin tulosten (v. 2013) perusteella Heinolassa ei ole jäljellä yhtään sora- ja hiekkavarojen ottoon täysin soveltuvaa aluetta.

Maa-aineksenottoon osittain soveltuvia alueita on raportin mukaan kuusi kappaletta, ja näiden yhteenlaskettu maa-ainesmäärä on 56,9 miljoonaa kuutiometriä.

Metsät

Heinolan kokonaispinta-alasta noin 70 prosenttia eli 586 neliökilometriä on metsätalousmaata (Metsäkeskus 2015).

Vuonna 2011 puuston kokonaistilavuus oli noin 9,5 miljoonaa kuutiometriä, josta 36,5 prosenttia oli mäntyä, 40,1 prosenttia kuusta, 17,6 prosenttia koivua ja 5,8 prosenttia muita lehtensä pudottavia puita. (Metla 2011.)

Puuston tilavuus on kasvanut 1990-luvun alkupuolelta noin miljoonalla kuutiometrillä ja metsämaan pinta-ala noin neljällätoista neliökilometrillä.

Puulajien suhteet ovat säilyneet melko samanlaisina, koivun määrä on hieman noussut samalla kun kuusimetsän osuus on hieman pienentynyt.

Suot

Heinolan pienipiirteisessä maastossa on vain vähän riittävän laajoja soita turvetuotantoon.

Soista turvetuotannossa on viimeksi ollut Laviassuo Vierumäellä. Suon valmistelu turvetuotantoon aloitettiin vuonna 1973. Suo oli turvetuotannossa vuodet 1975-2019. Laviassuon alueen kokonaispinta-ala on noin 114 hehtaaria, josta viimeisin ympäristölupa vuosina 2015-19 käsitti 55 hehtaarin alueen. Turvetuotannon päätyttyä osalle alueesta on muodostunut kosteikko, jota lintuharrastajat seuraavat mielenkiinnolla.

Etusivu