Visit Heinola
|

Kansallinen kaupunkipuisto

Heinola sai toisena suomalaisena kuntana käyttöönsä Kansallinen kaupunkipuisto nimityksen 6. toukokuuta 2002 .

Heinola edustaa hyvin Suomen kustavilaisen ajan ruutukaavakaupunkirakennetta, joka on hyvin säilynyt nykypäiviin.

Keskustan rakenne perustuu vuonna 1779 laadittuun suunnitelmaan, jota maaherra de Geer paransi lisäämällä siihen vuonna 1785 arkkitehtoniseksi elementiksi leveän puistokadun Perspektiivin, jonka ympärille ryhmittyivät lääninhallinnon virkemiesten asuintalot. Siitä lähtien puistot ovat olleet aina oleellinen osa Heinolan kaupunkikuvaa.

Kirkon ympärille istutettiin jo 1850-luvulla pieni puistikko, johon liittyen aloitettiin Harjupuiston istuttaminen 1860-luvulla Kymenvirralle päin ja sitä jatkettiin pohjoiseen 1890-luvulla. Rantapuiston rakentaminen aloitettiin vuonna 1892.

Heinolassa puistoihin liittyy oleellisena osana rakennukset, jotka edustavat eri aikakausia sekä liittyvät kaupungin historiaan. Lääninkivalterin talo pihapiireineen ja interiööreineen 1700-luvun lopusta, seminaarin rakennukset eri aikakausilta olevine harjoituskouluineen, kylpyläaikaan liittyvät kylpylärakennukset ja uimaranta sekä Harjupaviljonki, WPK-talo, kaupunkiasuintalot (nykyisin taidemuseo ja kaupunginmuseo), kirkko pappiloineen ja hautausmaineen.

Liikennehistoriaan liittyvät puolestaan rautatien asemapuistikko asuinrakennuksineen ja vesitorneineen sekä Heinolan tavaramerkiksi muodostuneet sillat mukaanlukien uusi vuonna 1993 valmistunut Tähtisilta. Vanha Savontie on kulkenut aikoinaan Heinolan kautta.

Kaupungin sosiaalisen kehittymisen historiaan voidaan liittää esimerkiksi työväestön virkistäytymiseen osoitetut mökkipalstat kaupungin omistamilla alueilla. Kaupungin ylläpitämät lintutarhat ja luonnonvaraisten lintujen hoitopaikka kertovat osaltaan kaupungin luonnonarvojen kunnioittamisesta.

Kaavoituksessa on Heinolassa perinteisesti otettu huomioon ympäristön arvokkaimpien osien kuten rantojen ja harjualueiden säilyttäminen puistoina ja virkistysalueina.

Heinolan vahvuutena on ollut kaupungin laaja ja yhtenäinen maanomistus. Varsinaiset puistoalueet liittyvät Jyrängönvirran pohjoispuolella kaupungin metsäalueisiin, joita on hoidettu jo pitkään moninaiskäytön periaatteella alueitten virkistyskäyttö huomioiden. Viherrakenteen eheys ja monipuolisuus ovat Heinolan erityisominaisuuksia.