Kaupunginmuseo
Päivitetty: 7.10.2024
Kaupunginmuseo tarjoaa elämyksiä kaikille aisteille. Lähde retkelle Meitin Heinolaan!
”Made in Heinola” -näyttelykierroksella kävijä pääsee tutustumaan monipuolisesti kaupungin kulttuuriperintöön. Kokonaan uudistettu kaupungin tarina alkaa esihistoriasta ja jatkuu lähelle tätä päivää. Näyttelyn esillepanossa on painotettu mahdollisimman paljon Heinolassa tehtyjä tai heinolalaisten käyttämiä esineitä.
Näyttelyt 2024
23.9.-19.10. vaihdamme näyttelyä
20.10.2024-5.1.2025 Teeaika! Teekulttuuria 1700-luvulta nykypäivään
Tutustu teen kiehtovaan, tuhansien vuosien takaiseen kulkureittiin keisarillisesta Kiinasta Eurooppaan ja Suomeen. Syysiltojen kunniaksi Heinolan kaupunginmuseoon on katettu tunnelmallisia kattauksia muun muassa 1700-luvun, Venäjän, Englannin ja koti-Suomen kiehtovimmista teepöydän tykötarpeista.
Inspiroivien teekattausten lisäksi esillä on runsaasti teekulttuuriin liittyvää esineistöä, jota on lainattu maamme eturivin museoista, antiikkiliikkeistä, yksityiskodeista ja keräilijöiltä. Näyttelyssä voi tutustua esimerkiksi 1700-luvun kiinalaisin posliiniastioin katettuun teehetkeen, englantilaiseen kuuluisaan kello viiden teehen tai venäläisen teen rikkaaseen ja värikylläiseen tarjoilukulttuuriin, jonka keskipisteenä on samovaari. Japanissa teen valmistaminen ja juominen on vuosisatojen saatossa kehittynyt kokonaisvaltaiseksi esteettiseksi elämykseksi, jota kuvaa parhaiten nimi teetaide. Sijansa näyttelyssä saa myös suomalainen moderni teeastiamuotoilu, jonka kauneus kumpuaa eleettömästä yksinkertaisuudesta. Nostalgiset 1900-luvun Arabian teekupit taas herättävät muistoja mummolasta vuosikymmenten takaa.
Tulevat tapahtumat
–
Puutalon tunnelmaa, aitoja esineitä ja tietoa
Museon tiloissa voi aistia arvokkaan puurakennuksen tunnelman. Alkuperäiset, puulattiat narisevat askelten alla ja oikeat huonekasvit elävöittävät tiloja yhdessä kokoelmaesineiden kanssa. Kaikki tieto on koottu tauluihin. Asiakas voi joko tutkia näyttelyä itsenäisesti tai täydentää elämystä opastetulla kierroksella. Näyttelyjulkaisu syventää näyttelyä.
Jo näyttelysuunnittelussa panostettiin alusta alkaen sekä kulttuuriperinnön perustutkimukseen että aitojen esineiden esillepanoon museon perinteitä kunnioittaen. Uutta näyttelyssä on muun muassa päivitetty Heinolan kaupungin pienoismalli. Monet esineistä ovat kuuluneet kiinnostaville paikallisille henkilöille, esimerkiksi seudun ensimmäisille asukkaille, tulevalle tasavallan presidentti P. E. Svinhufvudille tai 1990-luvun alussa läpimurtonsa tehneelle Apulanta-yhtyeelle. Näyttelyssä voi tutkia myös kuva-aarteita museon omista kokoelmista.
Uudistuksessa on huomioitu aikaisempaa enemmän museo- ja asiakasturvallisuus sekä esteettömyys. Näyttelykierroksella on useita levähdyspaikkoja.
Jotakin uutta, vanhaa ja lainattua
Näyttely esittelee uusia interiöörejä tai niiden osia. Näyttelyn tarinaa on uudistettu varsinkin alku- ja loppupäästä: kävijälle kerrotaan niin esihistoriasta kuin toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta. Myös historian käännekohtia ja ilmiöitä Heinolassa esitellään.
Lisäksi näyttelyssä voi tutustua paikkakunnalla puhuttuun vanhaan murteeseen sekä kertomuksiin tapakulttuurista, kuten ruisleivän leipomisesta ennen vanhaan.
Yleisön toivoma museokauppa avautui uudistetun näyttelyn yhteydessä. Valikoimista löytyy Heinolassa tehtyjä uniikkeja kotiseutuhenkisiä käyttö- ja muistoesineitä sekä kirjallisuutta.
Kohtaamisia ja leikkimielisyyttä
Museotekniikkaa näyttelyyn on lisätty harkiten. Heinolan pienoismallin 1910–luvun kohteista saa lisätietoa napin painalluksella. Filminkatselu- ja audiopisteessä näyttelykävijä voi kokea häivähdyksen lähimenneisyyden nostalgiaa.
Lapset voivat toteuttaa oman löytöretkensä museossa. Näyttelyhuoneissa seikkailevat Hiirulaisten suvun jäsenet eri aikakausilla. Mukaan saa ottaa kartan ja liimata siihen tarran aina kun on löytänyt huoneeseen piiloutuneen hiirulaisen. Uusilla satuopaskierroksilla lapset pääsevät tutkimaan entisajan kouluopetusta tai kaupunkilaiselämää. Kierroksia järjestetään tilauksesta.
Yleisö pääsee jatkossa osallistumaan entistä useammin kohtaamisiin ja tapahtumiin. Museossa järjestetään myös jatkossa paikallista kulttuuriperintöä monipuolisesti valottavia näyttelyjä.
Uusittu talotekniikka talon menneisyyttä kunnioittaen
Alun perin kauppias Ulrik Lindholmin (1825–90) kotina ja sittemmin kaupungin Raatihuoneena palvellut (1898–1983) nykyisin kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokiteltu rakennus on kokenut ja nähnyt vuosikymmenten varrella monia vaiheita. Kihlakunnanoikeus muutti raatihuoneelta uuteen Valtion virastotaloon 1980-luvun alussa, jolloin vanha rakennus päätettiin kunnostaa museoksi. Talo avattiin kaupunginmuseona 1984. Talotekniikka uusittiin perusteellisesti vuosina 2018–19 toteutetussa remontissa. Rakennuksen alkuperäistä henkeä pyrittiin palauttamaan mahdollisuuksien mukaan muun muassa avaamalla oviaukkoja ja kunnostamalla lattioita. Myös kuisti uusittiin.