Päivitetty: 13.11.2023

Kaupunginmuseo tarjoaa elämyksiä kaikille aisteille. Lähde retkelle Meitin Heinolaan! 

”Made in Heinola” -näyttelykierroksella kävijä pääsee tutustumaan monipuolisesti kaupungin kulttuuriperintöön. Kokonaan uudistettu kaupungin tarina alkaa esihistoriasta ja jatkuu lähelle tätä päivää. Näyttelyn esillepanossa on painotettu mahdollisimman paljon Heinolassa tehtyjä tai heinolalaisten käyttämiä esineitä.

Näyttelyt 2023

30.9.2023-7.1.2024 Kun isoisä lampun osti. Kolme näkökulmaa valoon: Kustavilaisuus, öljylamput, Secto Design

Heinolan kaupunginmuseo sytyttää valon pimenevään syksyyn. Rakennuksen valtaa hurmaava kokoelma mitä erimuotoisempia öljylamppuja, jotka saavat seurakseen katsauksen kustavilaiseen valoon sekä aikajanan toisesta päästä Secto Designin moderneihin valaisimiin.

Öljylamppukokoelma on antiikkikauppias Heikki Björkbomin pitkäjännitteisen keräilyn tulos. Siihen kuuluu noin 300 esinettä ja se on ainutlaatuinen Suomessa. Lamppujen suunnittelijat ovat päästäneet mielikuvituksensa valloilleen ja luoneet toinen toistaan koristeellisempia jalkoja pöytälamppuihin. Niiden muotokieli noudattaa valmistusajankohdan tyyli-ihanteita kertaustyyleistä 1860–90-luvuilla jugendiin 1900-luvun taitteessa.

Öljylampun kehitys osuu samaan aikaan kuin teollinen vallankumous 1800-luvun puolivälissä. Suomessa öljylamput alkoivat nopeasti yleistyä 1860-luvulla, kun valopetrolin saatavuus parani ja hinta laski. Uusi polttoaine oli mullistava keksintö, samoin kuin polttimo, jonka sydämeksi tuli litteä tai pyöreä ”sukka”. Liekin suojana käytetty lasi takasi tasaisen ja lepattamattoman valon. Samalla kodin tai työpaikan valaistus tehostui huomattavasti.

Kustavilaisena aikana tärkein valonlähde oli kynttilä. Tosin meillä pieneläjien tupien pääasiallinen valonlähde oli liesi ja hirrenraossa palava päre. Kynttilät olivat varsin arvokkaita, eikä niitä arkena poltettu kuin yhtä kerrallaan. Varakkaisiin talouksiin saatettiin hankkia kristallikruunu, peililampetteja ja tietysti erilaisia kynttilänjalkoja. Näistä saamme esimerkkejä perusnäyttelyn Residenssi-huoneessa.

Kolmas näkökulma tulee tästä päivästä. Yksi huone on omistettu Secto Designin moderneille valaisimille, jotka valmistetaan Heinolassa. Kaikki mallit on suunnitellut arkkitehti ja sisustusarkkitehti Seppo Koho. Suunnittelun lähtökohtana on, että valolähde jää varjostimen taakse eikä häikäise, vaan luo harmonisen valon ja heittää kiinnostavia varjoja seinille ja lattialle. Kaikki Secto Designin valaisimet valmistetaan kotimaisesta koivusta.

Aiemmat näyttelyt

26.11.-8.1.2023 Kaupunginmuseon joulu

31.1.-9.4. Heinolan Lintuhoitola 60 vuotta

7.5.-3.9. Elämän poluilta. Anja Juurikkala 100 vuotta

Tulevat tapahtumat

15.11. klo 18 Valaisimien historiaa. Kamarineuvos Kari-Paavo Kokki kertoo kuvin ja sanoin. Glögitarjoilu, vapaa pääsy.

Mukaan mahtuu max 25 kuulijaa. Paikat ovat täyttyneet, jonoon voi ilmoittautua halutessaan: museo@heinola.fi tai 044 769 4215 museon aukioloaikoina (ti-su klo 11-16).

30.11. klo 18 Secto Design -valaisinten tarina. Arkkitehti, designer Seppo Koho kertoo kuvin valosta inspiraationsa lähteenä. Yhtiön perustaja Tuula Jusélius kuvailee yrityksen kasvua kansainväliseksi brändiksi. Glögitarjoilu, vapaa pääsy.

Mukaan mahtuu max 25 kuulijaa. Ennakkoilmoittautuminen museo@heinola.fi tai 044 769 4215 museon aukioloaikoina (ti-su klo 11-16).

Puutalon tunnelmaa, aitoja esineitä ja tietoa

Museon tiloissa voi aistia arvokkaan puurakennuksen tunnelman. Alkuperäiset, puulattiat narisevat askelten alla ja oikeat huonekasvit elävöittävät tiloja yhdessä kokoelmaesineiden kanssa. Kaikki tieto on koottu tauluihin. Asiakas voi joko tutkia näyttelyä itsenäisesti tai täydentää elämystä opastetulla kierroksella. Näyttelyjulkaisu syventää näyttelyä.     

Jo näyttelysuunnittelussa panostettiin alusta alkaen sekä kulttuuriperinnön perustutkimukseen että aitojen esineiden esillepanoon museon perinteitä kunnioittaen. Uutta näyttelyssä on muun muassa päivitetty Heinolan kaupungin pienoismalli. Monet esineistä ovat kuuluneet kiinnostaville paikallisille henkilöille, esimerkiksi seudun ensimmäisille asukkaille, tulevalle tasavallan presidentti P. E. Svinhufvudille tai 1990-luvun alussa läpimurtonsa tehneelle Apulanta-yhtyeelle.  Näyttelyssä voi tutkia myös kuva-aarteita museon omista kokoelmista.

Uudistuksessa on huomioitu aikaisempaa enemmän museo- ja asiakasturvallisuus sekä esteettömyys. Näyttelykierroksella on useita levähdyspaikkoja. 

Jotakin uutta, vanhaa ja lainattua

Näyttely esittelee uusia interiöörejä tai niiden osia. Näyttelyn tarinaa on uudistettu varsinkin alku- ja loppupäästä: kävijälle kerrotaan niin esihistoriasta kuin toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta.  Myös historian käännekohtia ja ilmiöitä Heinolassa esitellään.   

Lisäksi näyttelyssä voi tutustua paikkakunnalla puhuttuun vanhaan murteeseen sekä kertomuksiin tapakulttuurista, kuten ruisleivän leipomisesta ennen vanhaan.  

Yleisön toivoma museokauppa avautui uudistetun näyttelyn yhteydessä. Valikoimista löytyy Heinolassa tehtyjä uniikkeja kotiseutuhenkisiä käyttö- ja muistoesineitä sekä kirjallisuutta.

Kohtaamisia ja leikkimielisyyttä

Museotekniikkaa näyttelyyn on lisätty harkiten. Heinolan pienoismallin 1910–luvun kohteista saa lisätietoa napin painalluksella. Filminkatselu- ja audiopisteessä näyttelykävijä voi kokea häivähdyksen lähimenneisyyden nostalgiaa.

Lapset voivat toteuttaa oman löytöretkensä museossa. Näyttelyhuoneissa seikkailevat Hiirulaisten suvun jäsenet eri aikakausilla. Mukaan saa ottaa kartan ja liimata siihen tarran aina kun on löytänyt huoneeseen piiloutuneen hiirulaisen. Uusilla satuopaskierroksilla lapset pääsevät tutkimaan entisajan kouluopetusta tai kaupunkilaiselämää. Kierroksia järjestetään tilauksesta.

Yleisö pääsee jatkossa osallistumaan entistä useammin kohtaamisiin ja tapahtumiin. Museossa järjestetään myös jatkossa paikallista kulttuuriperintöä monipuolisesti valottavia näyttelyjä.

Uusittu talotekniikka talon menneisyyttä kunnioittaen

Alun perin kauppias Ulrik Lindholmin (1825–90) kotina ja sittemmin kaupungin Raatihuoneena palvellut (1898–83) nykyisin kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokiteltu rakennus on kokenut ja nähnyt vuosikymmenten varrella monia vaiheita. Kihlakunnanoikeus muutti raatihuoneelta uuteen Valtion virastotaloon 1980-luvun alussa, jolloin vanha rakennus päätettiin kunnostaa museoksi. Talo avattiin kaupunginmuseona 1984. Talotekniikka uusittiin perusteellisesti vuosina 2018–19 toteutetussa remontissa. Rakennuksen alkuperäistä henkeä pyrittiin palauttamaan mahdollisuuksien mukaan muun muassa avaamalla oviaukkoja ja kunnostamalla lattioita. Myös kuisti uusittiin.