Taidemuseo

30.1.-7.3. Nyrjähdys, venähdys, murtuma. Leena Illukka, Silja Puranen, Virpi Vesanen-Laukkanen

27.3.-16.5. Marita Liulia, maalauksia

6.6.-5.9. Kati Rapia – Voimia. Sarjakuva purkamisesta, linnuista, hotellista ja tulevaisuudesta.

Kati Rapia: Voimia


Voimia-näyttely perustuu Kati Rapian sarjakuvaan, jossa historialliset, kotiin sidotut ennustajaeukot 1600-luvulta muuntautuvat tulevaisuudentutkijoiksi, ja päätyvät odottamattomalle roadtripille neljän seinän sisälle tulevaisuuteen. Tulevaisuudessa he ottavat tehtäväkseen purkaa ympärillään olevat epäterveet rakenteet ja säilyttää terveen osan. Purkamista hidastaa ja ohjaa kohtaamiset lintujen, lintututkijoiden, evakuointia vastustavien hotellivieraiden kanssa sekä lasten kanssa käytävät keskustelut.

Näyttelyssä on esillä sarjakuvaoriginaaleja, printtejä sekä keramiikkaa.
Heinolan 2005 purettu Puistola-hotelli on toiminut esikuvana sarjakuvan miljöölle.

Jujut -kierros tuo veistossarjan Heinolan kaupunginkirjaston katolle – avajaiset to 8.7.2021 klo 11.00

Julkisen taiteen kierros Jujut tuo taiteen keskelle arkea. Väliaikaiset julkiset teokset ottavat Lahden ja naapurikunnat haltuun kesällä 2021 ja pohtivat ympäristöpääkaupunkivuoden teemoja taiteen keinoin.
Strange Fruit -veistossarjan on tehnyt taiteilijakaksikko Andy Best ja Merja Puustinen ja se asennetaan 5.7. kirjaston katolle Kauppakadun suuntaisesti. Teosryhmä näkyy hyvin myös torille. Teokset esittelee torstaina kirjaston edustalla amanuenssi Paula Korte Lahdesta.

18.9.-17.10. Jarkko Räsänen, valokuvia ym.

30.10.-28.11. Tiina Kivinen, grafiikkaa

9.12.-9.1. Heinolan taide 2021

Kaupunginmuseo

30.1.-9.5. Museoon muuttaneet

6.6.-5.9. ARA. Kauneutta koteihin Arabialta 1936-50

Ara-esineitä Heinolan kaupunginmuseossa.

Heinolan kaupunginmuseo sai jokunen vuosi sitten lahjoituksena suuren Arabian ARA-esineiden kokoelman. Se tulee nyt ensimmäistä kertaa esille.

ARA-osasto perustettiin Arabian tehtaaseen 1936. Sen ideoi muutama vuosi aiemmin tehtaan taiteelliseksi johtajaksi valittu Kurt Ekholm (1907–1975). Pula-ajan yksi seuraus oli ulkomaisen savimateriaalin puute. Piti kehittää edullinen massa, joka sai nimekseen ARA. Se oli S-fajanssimassaa, johon sekoitettiin punasavea. Tuotantokustannukset laskivat siten huomattavasti.

Idean esineiden ulkonäköön Ekholm sai Italiasta. Hän oli tutustunut siellä renessanssin majolikaesineisiin, joiden inspiroimana hän kehitti ARA-osaston tuotteita. Punaruskea esine lasitettiin ja maalattiin niin, että ”pohja on aina hehkuvan punainen ja itse taideteos opaalimaisen lasituksen verhoama”. ARA-esineiden ominaispiirteitä olivat etenkin alkuvuosina läpikuultava lasitus ja sen päälle käsin maalatut erilaiset kukka-aiheet. Punainen massa, joka muistuttaa punasavea, pilkahtelee tavallisimmin valkoisen lasitteen alta.
Esineitä valmistettiin myös dreijaamalla ja käsin muovailemalla, millä ylläpidettiin vapaamuotoisempaa ja taiteellisempaa ilmaisua.

Osaston suunnittelijoista mainittakoon Ekholmin lisäksi Michael Schilkin (1900–1962) ja Kaj Franck (1911–1989).

Arabian tehdas siirtyi Wärtsilä-yhtymälle 1947, mikä merkitsi vähitellen tuotannon ja mallistojen uudistamista. Uusi omistaja etsi uusia ideoita. Astia-ajattelu muuttui vähitellen Kaj Franckin ideoiden pohjalta. Ara-osasto edusti jo vanhentuneita ihanteita ja sen tuotannon alasajo alkoi vuoden 1950 tienoilla. Lakkautusvuosi vaihtelee eri lähteissä vuosien 1950–54 välillä.

25.9.-2.1. Kudelma. Käsityöt muistamisessa ja identiteetin rakentamisessa

Etusivu