Päivitetty: 14.6.2023

Terveisiä Pääsinniemeltä -asukastapahtumaan osallistui torstaina 23.3.2023 toistakymmentä asukasta. Se on paljon, sillä kylillä on viitisenkymmentä kotitaloutta. 50 savua, eikä yhtään tyhjää taloa! Tämä kertoo kylän elinvoimaisuudesta paljon, vaikka kukaan ei näe naapuriaan ikkunasta, paitsi iltapimeällä, jos nousee tuolille seisomaan. Lisäksi alueella on 200 kesämökkiä, joista noin puolet kuuluu vireään kyläyhdistykseen.

Vartiomäki-Pääsinniemen kyläyhdistys (Vartiomäki on mäen nimi, jolla kylätalo sijaitsee), Lauhjoen martat, Pääsinniemen metsästysseura ja Nuoramoisten osakaskunta kokoontuvat ihastuttavassa kylätalossa, joka kunnostettiin kyläläisten palvelukeskukseksi ja olohuoneeksi vajaat kymmenen vuotta sitten. Kyläyhdistys perustettiin varta vasten hanketta varten, jolla vuonna 2019 pokattiin maakunnallinen Vuoden kylä -palkinto. Kyläaktiivit ovat järjestäneet Kylä elää -tapahtumia jo 90-luvulta asti. Ei niihin yhdistyksiä tarvittu. Talkoohenki onkin alueen ehdoton vahvuus ja kirkkaat kalavedet Ylimmäisellä tietty. Maininnan saa myös Lauhjoen mylly ja pato. Ja onhan kylällä omat villasukatkin.

Pääsinniemen alue kuului aikanaan suureen Nuoramoisten kylään ja koettu Pääsinniemi yltää siksi myös Sysmän puolelle. Kyläyhdistys on käynnistänyt historiahankkeen, jonka tavoitteena on koota Pääsinniemen ja Lauhjoen historia-aineisto yhdeksi kokonaisuudeksi. ”Kirja valmistuu juhannuksena tai jouluna, vuotta ei vielä tiedetä.” kuului vastaus, mikä hymyilytti ja vakuutti, ettei turhista pingoteta. Toiveita kysyttäessä, toivottiin nuoria, rehellisiä, toimeliaita ja huumorintajuisia emäntiä lisää, jotka sitten houkuttelisivat paikalle nuoria isäntiä. Toisaalta menee ihan hyvin ilman uusia asukkaitakin.

Asukkaat olivat siis silminnähden tyytyväisiä ja iloisia, vaikka palveluiden loppuminen harmittaakin. Ennen koronaa palvelupäivillä kävivät muun muassa kampaaja, rokottaja ja hieroja. Nyt näistä palvelupäivistä on vain muistot jäljellä. Ikääntyminen huolettaa ja apuja digitaitoihin kaivataan, vaikka suurin osa taitaakin somen. Jotain olisi myös hyvä tehdä tuolle Pääsinniementielle. Vuonna 2017 autojen määrä puolittui laskelmien mukaan kuuteenkymmeneen päivässä, mikä saattaa tarkoittaa pikitien muuttamista soratieksi jossain vaiheessa. Olisiko seuraavaan tapaamiseen mahdollista saada paikan päälle Elyn edustaja?

Hämeen ilmastoturva -hanke mukana alueen kehittämisessä

Ely:n edustajan paikan päälle saaminen ei ole edes mahdotonta, sillä tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Hämeen ilmastoturva -hankkeen kanssa ja näin on myös tarkoitus jatkaa. Hanke toteuttaa kevään aikana Lauhjoki-Pääsinniemen kyläalueella ilmastoriskitarkastelun, jonka tuloksia julkaistaan 13.6. järjestettävässä kyläillassa. Tarkastelun tuloksena syntyy toimenpide-ehdotuksia ilmastoriskeihin varautumiseksi ja niiden ennaltaehkäisyksi.

Kyläillassa ilmastoriskitarkastelun teemoina olivat tiestöön, energiaan ja kiinteistöihin liittyvät kysymykset, joita käsiteltiin pienryhmissä. Ovatko sähkökatkot, myrskytuhot, tulvat lisääntyneet ja niin edelleen. Eniten huolta aiheutti ympärivuotinen kelirikko ja heikentynyt teiden kunnossapito. Kun hulevesirumpu jäätyy, johtaa se tien vettymiseen tai jopa tulvimiseen. Pääsinniementiellä kulkee myös raskasta liikennettä ja tie on hyvin kapea.

Sähkön toimitusvarmuus ei niinkään huolettanut, koska suurin osa kaapeleista on maan alla. Sähkökatkot ovat lyhyempiä ja niistä tiedotetaan tekstiviestillä. Lisäksi kylätalolla on aggregaatti sähkökatkojen varalle. Kriisivarautumisesta oli antamassa erinomaisia vinkkejä Hämeen Marttojen kotitalousasiantuntija Kati Koskela. Keskustelun aikana huomattiin, että moni oli varautunut sähkökatkoihin hyvin.

Ilmastonmuutos sinänsä ei vaikuttanut pelottavan kyläläisiä, vaikka muutoksia ympäristössä on havaittu. Kesät ovat pidentyneet, järvi ei enää jäädy samalla tavalla, lumi on raskaampaa, viistosateet pistävät ulkoseinät koetukselle ja kaivojen kuivuessa kesämökkiläiset palaavat kaupunkeihin. Huomionarvoista oli myös se, että 100-vuotias kyläläinen oli pitänyt sääpäiväkirjaa viimeiset 40-vuotta. Päiväkirjan mukaan vaihtelevuutta on ollut ennenkin. On ollut kuumia kesiä ja leutoja talvia. Tähän aineistoon olisi kiinnostava tutustua tarkemmin.

Ilmastomuutosta ei enää voida estää, mutta siihen voidaan varautua ja varautuminen on kyläläisillä hyvin hallinnassa. Tässä kohtaa nousee esiin kylätalon merkitys yhteisölle ja turvallisuudentunteelle. Seuraavassa kyläillassa 13.6. käydään läpi ilmastoriskitarkastelun toimenpide-edotuksia ja pohditaan lisää kylän tulevaisuutta.

Lisätietoja:

Noora Kumpulainen, kaupunkimuotoilija, Heinolan kaupunki p. 044 769 5187 noora.kumpulainen@heinola.fi

Kaisa Tuominen, Hämeen ilmastoturva -hanke projektipäällikkö, LAB-ammattikorkeakoulu p. 044 708 5113 kaisa.tuominen@lab.fi