Suojelu

Pelastuslaitoksen yleiset ohjeet koskien väestönsuojia

Milloin väestönsuojaan tulee hakeutua?

Väestönsuojan käyttöönotosta ilmoitetaan viranomaismääräyksenä, ja väestönsuojaan siirrytään vasta viranomaisen käskystä. Lähtökohtana on, että ihmisille osoitetaan suojautumistilanteessa väestönsuoja muutaman sadan metrin säteeltä.

Viranomaismääräyksenä tulleen käyttöönottoilmoituksen jälkeen väestönsuoja tulisi laittaa käyttökuntoon 72 tunnin sisällä. Käyttöönoton tekee väestönsuojan hoitaja.

Ennen käyttökuntoon laittoa väestönsuoja ei suojaa kuin rakenteidensa verran. Esimerkiksi ilmanvaihto ja suojan tiivistykset eivät ole automaattisesti toiminnassa.

Mistä väestönsuojia löytyy?

Yleensä väestönsuojat sijaitsevat rakennusten kellarikerroksessa, maan tasolla tai osana erillisiä rakennuksia esimerkiksi ulkovarastojen yhteydessä. Väestönsuojat tunnistaa merkistä, jossa on sininen kolmio oranssilla pohjalla. Jos asia on epäselvä, tieto väestönsuojasta tai -paikoista löytyy varmimmin kiinteistön pelastussuunnitelmasta tai isännöitsijältä.

Väestönsuojia on useimmiten isoissa taloyhtiöissä tai työpaikoilla, jolloin ne ovat näiden kiinteistöjen asukkaiden tai työntekijöiden käytössä. Pienemmissä taloyhtiöissä tai omakotitaloissa väestönsuojaa ei tyypillisesti ole.

Väestönsuojapaikkoja löytyy myös julkisten tilojen yhteydestä, esimerkiksi kouluista ja päiväkodeista, joissa ne on tarkoitettu kiinteistön käyttäjille.

Mistä tietää, onko väestönsuoja kunnossa?

Jokaiselle väestönsuojalle tulee olla nimetty ja koulutettu hoitaja, joka vastaa esimerkiksi sen kunnossapidosta ja käyttökuntoon laittamisesta. Pelastuslaitoksen mukaan olisi toivottavaa, että väestönsuojan hoitaja joko asuisi tai muutoin oleskelisi kiinteistössä säännöllisesti.

Väestönsuojan omistajan puolestaan tulee varmistaa väestönsuojan koneiden ja laitteiden toiminnassa pysyminen ja varusteiden kunto säännöllisellä kunnossapidolla valmistajan ohjeiden mukaisesti.

Lisäksi kymmenen vuoden välein suojalle pitää tehdä tiiveyskoe, jossa testataan suojan käyttökunto todellisuudessa. Mahdolliset puutteet ja viat tulee korjata.

Mitä saisi ja ei saisi tuoda mukanaan väestönsuojaan?

Elintarvikkeita tulisi tuoda omaan käyttöön kahdesta kolmeen vuorokauden tarpeisiin.

Väestönsuojaan tulisi ottaa mukaan ruoan ja juoman lisäksi henkilökohtaiset lääkkeet ja hygieniatarvikkeet, nukkumistarvikkeet, kuten esimerkiksi makuupussi ja retkialusta, taskulamppu ja paristoja, joditabletteja, sekä tarvittaessa korvatulpat. Näiden lisäksi mukaan voi ottaa ajanvietettä, kuten kirjoja, pelejä, paperia ja kyniä.

Väestönsuojaan ei saa pelastuslaitoksen tiedotteen mukaan tuoda lemmikkejä, alkoholia, huumeita, aseita, pahanhajuisia tuotteita ja lämpöä tuottavia laitteita, kuten kaasukeitintä ja myrskylyhtyä. Suojassa ei saa myöskään tupakoida.

Heinolan kaupungin kiinteistöjen väestönsuojat ovat kunnossa

Laskennallisesti kaikille heinolalaisille löytyy väestönsuoja

Väestönsuojat on rakennettu sinne, missä on eniten suojattavia ihmisiä. Oman tai lähimmän väestönsuojan tiedot löytyvät usein taloyhtiön pelastussuunnitelmasta. Viranomaiset ohjeistavat tilanteen vaatiessa niitä, joille ei ole osoitettu ennalta väestönsuojapaikkaa.

Väestönsuojien ylläpidosta ja kunnostuksesta vastaa rakennuksen omistaja. Väestönsuojien rakentamisvelvoite koskee kaikkia niitä kiinteistöjä, joiden rakennusten pinta-ala ylittää pelastuslain mukaiset vaatimukset. Väestönsuoja on rakennettava rakennusta tai samalla tontilla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään 1200 neliömetriä ja siinä asutaan tai työskennellään pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennuksiin väestönsuoja on rakennettava, jos kerrosala on vähintään 1500 neliömetriä.

Rakennuksen omistajan tulee huolehtia siitä, että väestönsuoja osataan laittaa käyttökuntoon tarvittaessa 72 tunnin sisällä. Lisäksi rakennuksen omistajan, haltijan tai toiminnanharjoittajan on huolehdittava väestönsuojan kunnossapidosta. 

Harvaan asutuilla alueilla, maaseudulla ja omakotialueella ei yleensä ole väestönsuojia, eikä asukkaille ole siksi valmiiksi osoitettua suojapaikkaa. Näillä alueilla viranomaiset huolehtivat väestön suojaamiseen tarvittavista toimenpiteistä poikkeusoloissa mm. siirtämällä väestöä tai osoittamalla suojapaikan lähialueelta. Kriisitilanteessa väestönsiirron tai suojaan ohjauksen kohde valitaan tapauskohtaisesti.

Julkisten rakennusten, kuten koulujen, väestönsuojat mitoitetaan pääasiassa toimipisteen omaan käyttöön, mutta osittain myös laajemmin. Suojakapasiteettia voi kriisin ajankohdasta riippuen riittää myös lähialueen väestölle. Heinolan kaupungin toimipisteiden väestönsuojat on pidetty valmiuden vaatimassa kunnossa. Varsinaisia yleisiä väestönsuojia on maassamme vain suurimmissa kaupungeissa, kuten Päijät-Hämeessä vain Lahdessa. Yleiset väestönsuojat on rakennettu suojaamaan liikkuvaa väestöä sekä suuriin kaupunkeihin täydentämään väestönsuojatarvetta.

Etusivu