Jyrisevä vesi, Jyrängön harjun halkaissut virta, mainittiin ensimmäistä kertaa viikinkien saagoissa 800-luvulla. Turku alkoi verottaa tätä arvokasta vesitietä jo 1460-luvulla, mikä tekee paikasta historiallisesti hyvin merkittävän. Jyrängön palstakylä kaavoitettiin teollistuminen myötä vuonna 1865. (Metsä- ja puutalouden lehtori Ilkka Valonen.)

Jyränkö on väkiluvultaan Heinolan suurin taajama. Jyrängön virtaa myötäilevä rantareitti, Rantatupa, Koskensaari ja oma koulu ovat Jyrängön suola. Vuonna 2020 Ympäristöministeriö myönsi kansallisten kaupunkipuistojen avustuksen Koskensaaren luonnonhoitotoimiin ja Jyrängön rantareitin parantamista esteettömäksi. Vahravuoren pientaloalue on osa Jyränköä.

Jyrängössä kokoonnuttiin moneen otteeseen kesän ja syksyn 2020 aikana. Paasikivenpuistossa sijaitsevan Jyrängön Rantatuvan eli entisen Forskullan vierastuvan ihastuttavassa miljöössä paistoi aina aurinko. Esimmäinen tapahtuma Jyrängössä oli Kylä- ja kaupunginosaraati, jossa vähän pohjustettiin alueellisen kehittämisen suuntaviivoja.

Terveisiä Jyrängöstä

Terveisiä Jyrängöstä -tapahtuma starttasi alueellisen kehittämistyön, jonka tavoitteena on tutkia Heinolan kylien ja kaupunginosien ominaisuuksia sekä kehityssuuntia yhdessä asukkaiden kanssa. Illan ohjelmassa oli erilaisten tehtävärastien lisäksi Etu-Jyrängön asemakaavan aloitus, koivun veto virrasta ja illan päätteeksi kävelykierros halukkaille. Yksi päivän tärkeimmistä tavoitteista oli valita haaste tai tarve, jonka ratkaisemiseen keskityttäisiin seuraavalla tapaamisella. Teemaksi nousi yleisten alueiden kunnaspito, varsinkin ranta-alueen, Koskensaaren ja Jyrängön koulun ympäristön kehitystarpeet nousivat vahvasti esille.

Terveisiä Jyrängöstä – osa 2, yleiset alueet

Jyrängön toisessa aluekehitystapahtumassa vieraili Heinolan kaupungin puistopuutarhuri Timo Laitinen, joka kertoi pusikoiden raivauksen jo alkaneen Jyrängössä mm. matonpesupaikalla. Suurin osa asukkaiden pyynnöistä koskee raivausta, mutta vain 6-10 ha ehditään raivata vuodessa.

Pääsimme sammalla vähän myös kyselemään, että mitä kaikkea puutarhurin työ kaupungilla oikein pitää sisällään. Timon työpäivä alkaa työnjaolla, jonka jälkeen hän lähtee itsekin ulkohommiin. Puhelin soi koko ajan. Viherpalveluihin kuuluu tällä hetkellä:

  • 9 hengen armeija + muutama työllistetty ja koululaisia kesällä
  • 220 hehtaaria puistometsää
  • 90 ha ajettavaa nurmipinta-alaa
  • 43 leikkipaikkaa
  • 24 kiinteistöä
  • venepaikat- ja laiturit
  • matonpesupaikat
  • kasvi- ja viljelypalstat
  • satama
  • 1466 sähköpostia vuodessa

Asukkaat saavat hoitaa puistoja, kunhan asiasta sovitaan ensin esimerkiksi Timon kanssa. Jyrängön Paasikivenpuiston alueeltakin löytyy jo asukkaista koostuva ”puistoryhmä”. Puistoalueilla on erilaisia luontoarvoja ja siksi on hyvin tärkeää, että alueen omaehtoisesta hoidosta sovitaan erikseen. Ikivanhat luvat on myös syytä tarkastuttaa Timolla tai kaupunginpuutarhurilla

Tammenterhojen kylvö

Metsä- ja puutalouden lehtori Ilkka Valonen ehdotti Terveisiä Jyrängöstä -tapahtuman jälkeen tammenterhojen kylvämistä lähimetsään yhdessä Jyrängön koulun oppilaiden kanssa. No sitten tuli sitten mieleen, että samalla voisimmekin vähän kysellä millaisessa kaupungissa koululaiset haluaisivat asua.

Ensiksi tutustuimme alueen karttaan, josta moni löysi äkkiä oman kotikatunsa. Koti on se tärkein paikka, lapsillekin. Muita kivoja paikkoja olivat Jyrängön koulun metsä, uimaranta sekä Koskensaaren kalliot, joilta voi hypätä veteen, laavu, Sale, koulun leikkipaikka ja kentät.Oppilaskunta pääsi seuraavaksi tutustumaan upouuteen Muikkuapajanpuiston ja Penikkasaaren puistosuunnitelmaluonnokseen, joka tulee loppuvuodesta nähtäville. Suunnitelma näytti lasten mielestä oikein kivalta, sinne voisi lähteä retkellekin. Uimarannan laiturin pitäisi olla myös tarpeeksi pitkä, että pystyy hyppäämään.

Karttojen jälkeen suunniteltiin unelmien kaupunkia katuliiduilla. Unelmissa oli paljon puita, pilvenpiirtäjiä, leikkipuistoja ja pelikenttiä. Lapsilla on ihana kyky hypätä suoraan unelmiin, eikä tyhjän paperin kammosta ei ollut tietoakaan. Kovasti toivottiin taas vesiliukumäkeä, ihan mihin vaan sekä sisäpelikenttää tekonurmella kaikkien käyttöön. Lisäksi toivottiin ulkojäätä sekä hyppytorneja, joista voisi hypätä 5 ja 7 metrin korkeudesta. Hyppytorneja on toivottu aiemminkin, ehkä ne voisivat olla Kaivannon uimarannalla?

Seuraavaksi jokaiselle annettiin 10 tammenterhoa, jotka olivat kuvitteellisia tuhatlappusia. Yksi terho vastasi tuhatta euroa. Rahat jaettiin kymmenen eri aiheen kesken osallistuvan budjetoinnin hengessä. Top vitosessa olivat liikuntapaikat, luonnonsuojelu, vaikuttamismahdollisuudet, pyörätiet sekä kiusaamisen ehkäiseminen.

Ennen tammenterhojen kylvöä Ilkka kertoi, kuinka suuri vaikutus puiden istuttamisella on ilmastonmuutoksen torjunnassa. Taputimme ja lähdimme innokkaana kylvöhommiin. Kiitos Ilkka, Jyrängön koulu ja oppilaskunta, oli tosi kivaa. Toivottavasti päästään pian muihinkin kouluihin, kaupunki kuuluu kaikille.

Etusivu