Kirjastossa kesätöissä

Ensimmäinen viikkoni Heinolan kaupunginkirjastossa työskennellen alkaa olla nyt ohi. Laitoin helmikuussa hakemuksen kaupungin kesätöihin ja mieluisimmaksi paikaksi järjestelyapulaisen työn kirjastolla. Myöhemmin kävin haastattelussa ja sain paikan. Työn valinta tuntui itselleni luonnolliselta, sillä kirjastotyö ja kirjaston toiminta ovat minulle entuudestaan tuttuja peruskoulun työharjoitteluiden sekä muuten kirjastossa vietetyn ajan puolesta. Lisäksi oli mukavaa saada työ, jossa on hyvinkin säännölliset työajat, jotka sopivat yhteen vaativaa aikatauluttamista tarvitsevaan urheilemiseen.

Ensimmäiset päivät kirjastolla menivät totutellen töiden rytmiin sekä perehtyen paikkoihin ja toimintatapoihin. Kertasimme muun muassa hyllyttämisen tekniikan, poistokirjojen merkkaamisen, lehtien kaapittamisen ja palautettujen aineistojen lajittelun. Lisäksi aloittelin tiistaina kesätyöjaksoni suurinta projektia, alakerran hyllyjen pyyhkimistä. Siinä etenen hylly kerrallaan ylhäältä alas, tyhjennän kirjat kärryyn, pyyhin, kuivaan ja laitan kirjat takaisin. Nyt ensimmäisen viikon lopussa olen jo edennyt projektissa melko sukkelaan tahtiin. Olen myös saanut auttaa muutamia asiakkaita, vaikka en kirjaston asiakaspalvelussa muuten olekaan.

Viikon aikana on tullut huomattua se, miten paljon työtehtävät toistavat itseään. Minulle se sopii. Aamu alkaa aina tietyllä rutiinilla ennen kirjaston aukeamista ja sitten muita tehtäviä tulee päivän mittaan. Olen saattanut merkkailla poistokirjoja muutamia tunteja toistaen vain tiettyä rutiinia kirja kerrallaan, mutta en ole kyllästynyt. Hyllyjen pyyhkimiseen pätee sama asia. Tykkään näistä “urakoista” ja ominaisuus itselleni tulee ehdottomasti kestävyysjuoksun puolelta. Suhtaudun töihin samalla tavalla ja asenteella. On mukavaa saada aluksi satoja kirjoja täynnä ollut hylly tyhjenemään ja kirja kerrallaan käydä ne läpi. Hyllyttämisessä ja kaapittamisessa pätee sama säännöllisyys: jokaiselle kirjalle tai lehdelle löytyy juuri oikea paikka ja minun tehtäväni on löytää se. Tämä auttaa myös ongelmanratkaisukyvyn kehittymisessä ja suhtaudun välillä hyllytettävään kirjaan kuin se olisi pikkuinen, ratkaistava pulma. Samalla tavalla ajattelen myös rakkaassa elämäntavassani eli urheilussa ja se heijastuu kaikkeen muuhunkin elämääni. Jokainen juostu metri ja askel vähentää juostavaa matkaa kilpailuissa tai treenissä joka sekunti. Kirja ja hylly kerrallaan työ tulee samalla tavalla koko ajan enemmän valmiimmaksi. Täytyy vain olla kestävä ja jatkaa.

Kesätyön alkaminen ei juuri ole muuttanut normaalia päivärytmiäni. Jäin kesätöihin heti koulun loputtua, joten siirtymä oli luonnollinen. Tietenkään minun ei tarvitse herätä niin aikaisin kuin kouluaamuina ja monen tunnin bussimatkoihin päivittäin ei tarvitse käyttää aikaa, sillä kirjastolle pyöräilen 15 minuutissa. En ole myöskään kokenut työtä mitenkään rankaksi. Ensimmäisen päivän jälkeen jalat olivat hieman arat, sillä seisomista ja kävelyä tulee reilusti enemmän kuin koulupäivinä, jolloin istun 8 tuntia koulunpenkillä. Suhteellisen rankan lukion ensimmäisen vuoden ja 37 opiskellun kurssin jälkeen on myös ollut virkistävää tehdä välillä jotain ihan muuta kuin lukea, opiskella tai tehdä kouluprojekteja. Kirjastossa olen myös oppinut uutta, vaikka suurin osa töistä oli minulle jo jonkun verran tuttuja.

Odotankin siis innolla, mitä tulevat viikot tuovat tullessaan kirjastolla. Kesäkuu on tähän mennessä ollut aurinkoinen ja ihmeellisen helteinen, kirjastossa monien mielestä vähän liiankin. Toivotaan silti, että hyvät kesäsäät jatkuvat, niistä pääse nauttimaan töiden jälkeen!