Väyläviraston viime viikolla julkaisema Savon oikoradan ajantasaisuusselvitys herättää tällä hetkellä runsaasti kiinnostusta Päijät-Hämeessä ja erityisesti Heinolan alueella. Päijät-Hämeen liiton ja Heinolan kaupungin järjestämässä esittelytilaisuudessa Päijät-Hämeen liiton asiantuntijat ja kaupungin edustajat avasivat hankkeen taustoja, vaihtoehtoisia linjauksia, jatkosuunnittelun vaiheita sekä vastasivat osallistujien kysymyksiin. Esiselvityksen tavoitteena on ratalinjauksen ja teknisten ratkaisujen tutkiminen, jotta tulevaisuuden kehittämismahdollisuudet säilyvät maakuntakaavassa. Radan rakentaminen edellyttää useita selvityksiä ja suunnitelmia.
Vaihtoehtoja tulevaisuuden itäisiin raideyhteyksiin
Savon oikorata tarjoaa edullisemman vaihtoehdon kalliille Itärata-hankkeelle. Mikäli Itärata toteutuu suunnitellussa muodossa, Savon ja Karjalan ratojen kaukojunaliikenne kulkisi tulevaisuudessa Kouvolan kautta Helsinkiin kulkematta Lahden kautta. Tämä heikentäisi merkittävästi Lahden asemaa valtakunnallisessa rataverkossa ja vähentäisi Päijät-Hämeen saavutettavuutta kokonaisuudessaan. Asiantuntijoiden mukaan Savon oikorata tarjoaisi vaihtoehdon, joka kulkisi Lahden kautta ja nopeuttaisi erityisesti Mikkelin, Kuopion ja Kajaanin suunnan yhteyksiä Helsinkiin sekä lisäisi rataverkon kapasiteettia. Selvityksen perusteella suurimmat hyödyt kohdistuisivat laajasti Savon ja Kainuun alueelle.
Vanha linjaus ei enää ole mahdollinen
Savon oikorata on ollut mukana maakuntakaavoissa jo 1990-luvulta lähtien. Kaavaa jouduttiin tarkastelemaan uudelleen, kun puolustusvoimat edellytti uuden suojavyöhykkeen huomioimista Lusin varalaskupaikan ympärille. Tämän seurauksena aiemmin maakuntakaavassa ollut ratalinjaus todettiin toteuttamiskelvottomaksi. Päijät-Hämeen liitto ja Väylävirasto käynnistivät uuden selvitystyön, jossa etsittiin vaihtoehtoisia reittejä puolustusvoimien asettamat reunaehdot huomioiden.
Kaksi vaihtoehtoa jatkotarkastelussa
Selvityksessä tarkasteluun jäi lopulta kaksi toteuttamiskelpoiseksi arvioitua linjausta. Imjärven suunnan C-linjaus on hieman lyhyempi, nopeampi ja alustavien arvioiden mukaan myös edullisempi vaihtoehto, joskin kustannukset tarkentuvat vasta mahdollisten jatkoselvitysten yhteydessä. Sen haasteena on kuitenkin, ettei se yhdisty luontevasti Etelä-Savon maakuntakaavassa osoitettuun ratavaraukseen heti maakuntien rajalle. Se myös kulkee kauempana voimassa olevan maakuntakaavan linjauksesta, jonka pohjalta yhdyskuntarakennetta on viime vuosikymmenet suunniteltu ja rakennettu.
Lusin suunnan D-linjaus yhdistyy suoraan Etelä-Savon puolella maakuntakaavassa osoitettuun ratalinjaukseen. Sen myös katsotaan tukevan paremmin Heinolan pohjoisosien logistiikka- ja tuotantoalueiden kehittämistä vierestä kulkevien valtateiden ansiosta. Lisäksi radan varteen on mahdollista osoittaa puuterminaali mikä tukee alueen huoltovarmuutta.
Heinolalle mahdollisuuksia logistiikan kehittämiseen
Selvityksen yhteydessä tarkasteltiin myös mahdollisuutta sijoittaa Heinolan pohjoisosaan tavaraliikenteen kuormaus- tai terminaalialue. Mahdollinen sijaintipaikka löytyi nykyisen logistiikka-alueen läheisyydestä, jossa hyvät yhteydet valtateille 4 ja 5 tukisivat tavaraliikennettä ja huoltovarmuutta.
Vaikka Savon oikorataa suunnitellaan ensisijaisesti henkilöliikenteen tarpeisiin, rata voisi tulevaisuudessa palvella myös tavaraliikennettä ja tarjota uusia kehittämismahdollisuuksia Heinolan elinkeinoelämälle.
Ympäristövaikutuksia tutkitaan vielä tarkemmin
Tilaisuudessa korostettiin, että ratalinjaus on vasta esiselvitysvaiheessa. Tähän mennessä ympäristöarvioinnit perustuvat olemassa olevaan aineistoon, eikä laajoja maastotutkimuksia ole vielä tehty. Selvityksessä on kuitenkin tunnistettu useita arvokkaita luontoalueita, Natura-kohteita sekä kulttuuriympäristöjä, jotka on huomioitava jatkosuunnittelussa.
Erityistä huomiota vaativat muun muassa Natura-alueet ja luonnonsuojelualueet Paason alueella Lusissa sekä Rautvuoren arvokas kallioalue. Tarkemmat luontoselvitykset ja ympäristövaikutusten arvioinnit tehtäisiin vasta radan mahdollisissa myöhemmissä suunnitteluvaiheissa.
Pitkä tie ennen mahdollista toteutusta
Savon oikorata on edelleen pitkän aikavälin hanke. Seuraavia vaiheita olisivat muun muassa hankearviointi, ympäristövaikutusten arviointi, yleissuunnittelu ja ratasuunnittelu. Pelkästään suunnitteluprosessi vie vuosia ennen kuin rakentamisesta voidaan edes päättää.
Päijät-Hämeen liiton viesti tilaisuudessa oli kuitenkin selkeä: maakuntakaavassa halutaan säilyttää mahdollisuus Savon oikoradan toteuttamiseen myös tulevaisuudessa. Lopulliset päätökset mahdollisesta jatkosuunnittelusta ja rakentamisesta ovat myöhemmin valtakunnallisen liikennepolitiikan ja rahoituksen varassa.
Kuntalaisten kysymykset nousivat keskiöön
Lusin asukastilaisuudessa 13.8.2026 keskustelu keskittyi erityisesti ratalinjausten vertailuun, puolustusvoimien suojavyöhykkeisiin, kustannuksiin, ympäristövaikutuksiin sekä hankkeen etenemismahdollisuuksiin. Alla eniten esiin nousseet kysymykset sekä vastaukset niihin.
Miksi Lusin linjausta (D) esitetään jatkoon, vaikka Imjärven linjaus (C) on halvempi?
Useat osallistujat kysyivät, miksi maakuntakaavaan ollaan esittämässä Lusin linjausta, vaikka selvityksen mukaan Imjärven linjaus olisi hieman lyhyempi, nopeampi ja noin 40 miljoonaa euroa edullisempi.
Lusin linjauksen vahvuuksia ovat:
- yhteys Etelä-Savon maakuntakaavassa jo olevaan ratavaraukseen
- parempi yhteensopivuus nykyisen yhdyskuntarakenteen kanssa
- raakapuuterminaali ja pistoraide tavaraliikennettä varten, mikä tulee myös huoltovarmuutta
Miksi alkuperäisestä ratalinjauksesta luovuttiin?
Tilaisuudessa kysyttiin useaan otteeseen, miksi aiemmin maakuntakaavassa ollut linjaus ei enää ole mahdollinen.
Liiton edustajien mukaan syynä on Lusin lentoliikenteen varalaskupaikan ympärille määritelty suoja-alue. Puolustusvoimat on ilmoittanut, ettei rata voi kulkea suojavyöhykkeen alueella eikä sen välittömässä läheisyydessä. Tästä syystä alkuperäinen linjaus ja sitä lähellä olleet vaihtoehdot on todettu toteuttamiskelvottomiksi.
Miten puolustusvoimien suoja-alue on määritelty?
Keskustelun vilkkain aihe liittyi Lusin varalaskupaikan suojavyöhykkeeseen ja sen vaikutukseen ratalinjauksiin. Useat osallistujat kyseenalaistivat vyöhykkeen rajauksen sekä sen, miksi sitä ei voisi tarkistaa.
Päijät-Hämeen liiton mukaan suoja-alueen mitat ja sijainti perustuvat Puolustusvoimien antamiin tietoihin. Liitto on piirtänyt rajauksen Puolustusvoimien ilmoittamien etäisyyksien perusteella ja Puolustusvoimilla on ollut mahdollisuus lausua rajauksesta kaavan luonnosvaiheessa.
Onko Imjärven linjaus edelleen toteuttamiskelpoinen?
Kyllä on. Tilaisuudessa todettiin, että sekä Imjärven linjaus (C) että Lusin linjaus (D) ovat puolustusvoimien suojavyöhykkeiden näkökulmasta toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja. Maakuntakaavaan ollaan kuitenkin esittämässä vain yhtä ensisijaista ratavarausta, joka on Lusin vaihtoehto.
Kuinka merkittävää tavaraliikennettä radalle ennakoidaan?
Useat osallistujat kyseenalaistivat tavaraliikenteen merkityksen ratkaisun perusteluna. Selvityksen mukaan tavaraliikenteen määrät olisivat ainakin alkuvaiheessa melko pieniä, ja rataa suunnitellaan ensisijaisesti henkilöliikenteen tarpeisiin.
Toisaalta asiantuntijoiden mukaan uusi rata voisi mahdollistaa tulevaisuudessa uudenlaista logistiikkatoimintaa sekä tukea huoltovarmuutta. Ennusteiden tekemistä pidettiin vaikeina, koska kuljetusvirrat voivat muuttua merkittävästi vuosikymmenten aikana.
Miksi Heinolan pohjoisosaan esitetään puuterminaalia?
Kysymyksiä herätti myös mahdollinen puuterminaali tai kuormauspaikka. Selvityksen mukaan Heinolan pohjoisosista löytyi alue, joka soveltuisi tällaiselle toiminnalle erityisesti valtateiden 4 ja 5 läheisyyden vuoksi. Sijaintia pidettiin logistisesti hyvänä sekä yritystoiminnan että huoltovarmuuden näkökulmasta. Maakuntakaavassa puuterminaalin paikka osoitetaan ohjeellisella merkinnällä.
Mitä ympäristövaikutuksia on tunnistettu?
Tilaisuudessa kysyttiin myös Natura-alueista ja muista luontoarvoista. Asiantuntijat korostivat, että nykyinen työ on vasta esiselvitysvaihetta eikä maastossa tehtyjä luontoselvityksiä ole vielä toteutettu.
Jo tässä vaiheessa erityistä huomioita jatkosuunnittelussa vaativiksi kohteiksi on tunnistettu muun muassa:
- Natura-alue ja luonnonsuojelualueita Lusin suunnalla
- Rautvuoren Natura-alue ja valtakunnallisesti arvokas kallioalue
- muita merkittäviä luonto- ja kulttuuriympäristökohteita.
Tarkemmat luontoselvitykset tehtäisiin vasta mahdollisissa jatkosuunnitteluvaiheissa.
Kuinka todennäköistä radan toteutuminen on?
Osallistujat kysyivät useaan otteeseen, kuinka realistinen hanke todellisuudessa on. Liiton mukaan tässä vaiheessa tärkeintä on säilyttää ratavaraus maakuntakaavassa. Toteuttaminen vaatisi vielä useita suunnitteluvaiheita, ympäristövaikutusten arvioinnin, valtion päätöksiä sekä merkittävää rahoitusta.
Asiantuntijat korostivat, ettei lakisääteisestä suunnittelusta ja rakentamisesta ole tehty päätöksiä ja että mahdollinen toteutuminen riippuu myöhemmistä valtakunnallisista liikennepoliittisista ratkaisuista.
Miten asukkaat voivat vaikuttaa?
Tilaisuuden lopussa korostettiin osallistumismahdollisuuksia. Päijät-Hämeen liitto kannusti asukkaita seuraamaan maakuntakaavan etenemistä ja jättämään kirjallisia muistutuksia kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana. Kirjalliset kannanotot käsitellään osana kaavaprosessia ja niihin annetaan vastineet.
Lisätietoja:
Niina Ahlfors, aluesuunnittelujohtaja, Päijät-Hämeen liitto
Petra Isotalo, erityisasiantuntija, Päijät-Hämeen liitto
Keijo Houhala, kaupunkiympäristöjohtaja, Heinolan kaupunki
Emma Peltonen, kaavoitusarkkitehti, Heinolan kaupunki
Linkit:
Savon oikoradan ajantasaisuusselvitys välillä Lahti–Heinola–Etelä-Savon raja