21.9.2022
Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Yliopistosairaalalisä siirtäisi perusteetta rahoitusta suurimmille hyvinvointialueille
Yliopistosairaalalisää esitettiin hyvinvointialueiden rahoitukseen jo keväällä 2022, mutta kielteisten lausuntopalautteiden myötä kevään lakiesitystä muutettiin. Yliopistosairaalalisää koskeva lakiehdotus kumoutui keväällä, mutta kumoutumista ei enää huomioitu hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoitustasossa. Käytännössä siis uudelleen käsittelyssä oleva yliopistosairaalalisä lähes tuplaisi vähennyksen muilta alueilta.
Esityksen myötä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen rahoitus vähenisi vuodesta 2024 alkaen pysyvästi yhteensä 11,2 miljoonaa euroa. Vähennys merkitsisi noin 250 sairaanhoitajan, 90 lääkärin tai 197 pelastajan sopeuttamistarvetta Päijät-Hämeessä. Alueen rahoitus on muutenkin niukka. Päijät-Hämeessä on myös tehty vuosina 2020–2021 mittava taloudellinen sopeutus, eikä sitä ole mahdollista toistaa lähivuosina yhtä laajana ilman, että alueen väestön palvelut vaarantuvat.
Yliopistosairaalalisällä korvattaisiin ehdotuksen perustelujen mukaan yliopistosairaala-alueiden muita korkeampia kustannuksia. Yliopistosairaalat hoitavat myös muiden hyvinvointialueiden asukkaita, mutta tästä ei kuitenkaan aiheudu ylimääräisiä kustannuksia yliopistosairaala-alueille, sillä muut hyvinvointialueet korvaavat nämä kustannukset täysimääräisesti ostaessaan niiltä palveluita. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä osti näitä palveluita yliopistosairaaloilta vuonna 2021 yhteensä lähes 43 miljoonalla eurolla.
Yliopistosairaaloiden toiminta ja siitä aiheutuvat kustannukset koskevat ensisijaisesti erikoissairaanhoitoa, jossain määrin perusterveydenhuoltoa, etäisemmin vanhustenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa.
Yliopistosairaaloita ylläpitävien hyvinvointialueiden somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset eivät kuitenkaan olennaisesti poikkea muista hyvinvointialueista, vaan ovat pääpiirteissään koko maan keskitasoa. Siten kustannusten kautta on vaikea perustella ehdotetun yliopistosairaalalisän käyttöönottoa.
Ehdotetulla yliopistosairaalalisällä pyritään paikkaamaan yliopistosairaaloiden tutkimuksesta ja koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia, joita terveydenhuoltolain mukainen rahoitus ei kata riittävästi. Nämä kustannukset on katettava suoraan näille sairaaloille osoitetulla, korvamerkityllä erillisrahoituksella eikä osana hyvinvointialueiden rahoituskokonaisuutta.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue on esittänyt lausunnossaan valtioneuvostolle, että ehdotus yliopistosairaalalisästä heikentää muiden hyvinvointialueiden rahoitusasemaa pysyvästi, on perusteeton ja asettaa alueet rahoituksen osalta epätasa-arvoiseen asemaan.