Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Hyvinvointialueen hankkeilla tehdään paljon hyvää Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on käynnissä useita valtionavustushankkeita, jotka osaltaan uudistavat sosiaali- ja terveyspalveluita, siirtävät palveluiden painopistettä ennalta ehkäisevään työhön ja kehittävät uudenlaisia toimintamalleja palveluiden parantamiseksi.

Hankepäälliköt esittelivät hankkeiden nykytilannetta valtionavustushankkeiden ohjausryhmälle maalis-huhtikuun vaihteessa.

Päijät-Hämeessä käynnistettiin vuonna 2020 Tulevaisuuden sote-keskus -hanke, jonka toteutuneet kustannukset tähän mennessä ovat olleet noin 4,1 miljoonaa euroa.

Hankkeen puitteissa on luotu mallia siitä, millainen sote-keskus on toimiva Päijät-Hämeen hyvinvointialueella ja miten se voidaan toteuttaa maakunnallisesti. Samalla on luotu toimintamalleja avo- ja digipalveluille sekä jalkautettu asiakasryhmittelyn mallia sosiaali- ja terveydenhuollossa ja mietitty, miten asiakkaiden erilaiset palveluntarpeet tunnistettaisiin parhaiten.

Hankekausilla on viety eteenpäin yli 40 toimenpidekokonaisuutta, joilla on saatu aikaan muun muassa moniammatillista tiimityötä, kokemusasiantuntijoiden pilotointi ja alle 25-vuotiaiden maksuton ehkäisy.

Hankepäällikkö Katri Nousiainen kertoo olevansa iloinen hankkeen monista eri onnistumisista.

Sen avulla on saatu edistettyä laajasti sote-uudistuksen kansallisia tavoitteita. Moniammatillinen tiimimalli on poikkeuksellisen monialainen, lisäksi uusia toimenkuvia on mallinnettu, mikä konkretisoi asiakaslähtöistä muutosta sote-keskuksissa. Kokemusasiantuntijoiden käyttö on moninkertaistunut, perustason mielenterveysosaaminen vahvistunut ja palvelutuotannon sidosryhmäyhteistyö lisääntynyt, Nousiainen listaa muutamia esimerkkejä.

Moni toimintamalleista jää myös pysyviksi, hän arvioi.

Jatkuvuutta turvattu

Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen toinen hankekausi päättyy tämän vuoden lopussa, mutta se saa jatkuvuutta uudesta RRP2-hankekokonaisuudesta. Asiantuntijat käyvät yhdessä läpi, miten hankkeita sillataan keskenään.

Kestävät ja vaikuttavat sote-palvelut Päijät-Hämeessä -hanke sai noin 11,7 miljoonan euron rahoituksen vuosille 2023-2025. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisyä, digitalisaatiota, palveluiden monimuotoisuutta ja tiedolla johtamista sekä turvata henkilöstön saatavuutta.

Tavoitteena on myös parantaa heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien varhaista tukea, purkaa koronapandemian aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa sekä laajentaa digitaalisten palveluiden käyttöä.

Pandemian aiheuttaman hoito- ja palveluvelan purkaminen, hoitoon pääsyn helpottaminen ja uusien toimintamallien jalkauttaminen edellyttää käytännön työtä kentällä, asiakkaiden parissa. Siksi hankeavustuksella on sen valmistelusta asti tavoiteltu konkreettisia toimia, hankepäällikkö Ville Saloranta taustoittaa.

Hankkeessa ollaan nyt siirtymässä suunnitteluvaiheesta toteutukseen. Siihen tarvittavat rekrytoinnit sekä verkostoituminen yhteistyökumppaneiden ja osatoteuttajien kanssa on tehty, lisäksi hanke on aktiivisesti mukana kansallisessa kehittämisessä.

Teknologia palvelujen tueksi

Kohti-hankkeen varsinainen toiminta-aika on päättynyt vuoden 2022 lopussa, ja tuloksia on nähtävillä.

Teknologioilla pystytään kehittämään kotihoidon palveluntuotannon tehokkuutta, laatua ja asiakastyytyväisyyttä. Olemme onnistuneet tuomaan sitä hankkeen avulla näkyväksi ja saamaan lisää kokemuksia teknologioiden hyödyntämisestä, hankepäällikkö Kati Honkanen avaa.

Suurimmat vaikutukset saavutettiin olemassa olevien teknologioiden, kuten lääkeautomaattien ja kuvapuhelinten skaalauksella. Uusien teknologioiden osalta parhaat tulokset asiakaskäytössä saatiin pesevien ja kuivaavien wc-bideiden sekä etämittauslaitteiden osalta. Työntekijöille kohdistettujen teknologioiden osalta parhaiten onnistui VR-laseilla toteutettu osaamisen kehittäminen.

Teknologioiden hyödyntäminen osana kotiin vietäviä palveluita jatkuu myös Kohti-hankkeen jälkeen.

Iäkkäiden kotona asumista tukevia palveluja on mietitty Päijät-Koti-hankkeessa, jonka kaikki osaprojektit ovat käynnistyneet ja edenneet hyvin.

Esimerkki onnistuneesta kokonaisuudesta on geriatrisen kokonaisvaltaisen arvioinnin tueksi järjestetty verkkokoulutus, jonka tähän mennessä on jo suorittanut 186 työntekijää, Honkanen kertoo.

Hankkeen osaprojektit jatkavat työtään vuoden loppuun saakka. Uutena avauksena mukaan on tulossa ikääntyneiden sosiaalisen kuntoutuksen mallintaminen.

Yhteiskehittämisen kulttuuri

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kehittämishankkeet ovat tehneet todella hyvää yhteistyötä, hankkeista iloitaan.

Uskon, että tämä on luonut yhteiskehittämisen kulttuuria toimi- ja tulosalueiden välille asiakkaiden osallisuuden edistämiseksi, Kati Honkanen sanoo.

Hankkeilla on tärkeä sijansa palvelujen kehittämisessä ja muutoksessa, sillä myös Päijät-Hämeen väestö ikääntyy ja tarvitsee jatkossa yhä enemmän palveluja.

Useimpia hankkeita rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö, joka myöntää valtionavustuksia hallitusohjelman mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin sekä muihin valtion talousarvion mukaisiin tarpeisiin. RRP-hanke on osa Suomen kansallista kestävän kasvun ohjelmaa, joka on Euroopan unionin NextGenerationEU -rahoituksella toteutettava toimenpidekokonaisuus koronapandemiasta elpymiseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustaja Miia Ståhle kiitti ohjausryhmän kokouksessa erityisesti siitä, että Päijät-Hämeessä on tehty paljon sellaista työtä, jonka merkitys on huomioitu koko valtakunnallisesti.

Lisätietoja

Hankepäällikkö Katri Nousiainen
+358 44 482 3328

Hankepäällikkö Ville Saloranta
+358 44 440 3741

Hankepäällikkö Kati Honkanen
+358 44 440 3106

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)