Kaupunkikeskustojen elinvoimalaskennan tulokset on julkaistu

Elävät kaupunkikeskusta (EKK) ry on julkaissut elinvoimalaskennan tulokset. Tiedot perustuvat 31 kaupungin vuosittaiseen elinvoimalaskentaan ja tuloksia on julkistettu valtakunnallisesti vuodesta 2015 lähtien. Poikkeusajoista huolimatta Heinola on onnistunut ottamaan selvän askeleen parempaan suuntaan.

Tulosten pohjalta voidaan yleisesti todeta, että keskustojen elinvoima on laskenut lähes kaikkialla. Kaupat ovat menettäneet otettaan keskustoissa, mutta ravintolat ovat onnistuneet säilyttämään asemansa. Vapautuneisiin liiketiloihin sijoittuu nyt toimistoja ja muita palveluita.

Elinvoimalaskennan tunnusluvut

Elinvoimalaskennan tunnusluvuista näkyy liiketilojen jakauma: kauppojen ja ravintoloiden osuus sekä tyhjien liiketilojen osuus. Elinvoimaluvussa jakauma suhteutetaan asukasmäärään.

Tulokset eivät yllätä näin poikkeusaikana. Elinvoima on ollut Suomessa keskimäärin laskussa jo useana vuonna. Etätyön lisääntyminen ja matkailijoiden vähentyminen ovat hiljentäneet keskustoja.

Elinvoimaluvun vuosimuutos oli viidessä vuodessa keskimäärin -3,7 %. Pienemmissä kaupungeissa lasku oli hieman isompia kaupunkeja voimakkaampaa. Syynä keskustojen elinvoiman laskuun ovat mm. kaupan rakennemuutos ja verkkokaupan kasvu. Toisaalta kauppatarjonta keskustojen ulkopuolella on vähentänyt asiointia keskustoissa. Tyhjiä keskustojen liiketiloja on keskimäärin 11,5 % (v. 2017 oli 10,2 %).

Ravintola-ala on yli vuoden ollut muuttuvien rajoitustoimien kohteena

Pidemmällä aikavälillä ravintoloiden ja kahviloiden määrä keskustoissa on poikkeusajoista huolimatta kasvanut vuosi vuodelta ja niiden elinvoimavaikutus keskustoihin on yhä suurempi. Syksyllä odotukset huvi- ja ravintolaelämän vilkastumisesta vahvistavat keskustojen elinvoimaa. Verkko-ostamisen kasvu ei vaikuta ravintoloihin, pikemminkin päinvastoin: lähettipalveluiden kotiin kuljetukset lisäävät ravintolaruuan kysyntää.

Keskustan vetovoima tukeutuu kaupan lisäksi monipuoliseen elämyksellisyyteen

Keskusta yrityksineen kilpailee kuluttajien kiinnostuksesta ja vapaa-ajasta. Keskustoista haetaan myös palveluita, kulttuuria, viihdettä, jopa yllätyksiä ja yllättäviä kohtaamisia. Tulevaisuudessa turvallisuus ja vastuullisuus ovat keskiössä. Niiden avulla keskustat uudistuvat ja kehittyvät.

”Suomen tulevaisuus on kaupungeissa, mutta kaupunkien tulevaisuus on etenkin elävissä keskustoissa. Keskustat ovat Suomen kaupunkipolitiikan ydin”, EKK:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen väittää. ”Kaupungeilta odotetaan lähivuosina viisaita ja rohkeita investointeja. Vain näin keskustat voivat vahvistaa elinvoimaansa”.

Heinolan elinvoimaluvun muutos oli positiivinen

Heinolassa viime vuoteen nähden elinvoimaluvun muutos oli Heinolassa positiivinen ja koko joukon viidenneksi paras. Tyhjien liiketilojen määrä on vähentynyt ja vastaavalla listalla Heinola oli yhdeksänneksi paras. Huomion arvoista on myös se, että mittaukset Heinolassa tehdään aina alkuvuodesta. Toisin sanoen viime tilanne ajoittui aikaan ennen koronaa ja nyt tapahtunut kehitys on toteutunut koronavuoden aikana.

”Absoluuttinen elinvoimaluku ei kerro paljonkaan itse elinvoimaisuudesta. Korkea elinvoimaluku merkitsee, että kauppojen ja ravintoloiden osuus liiketiloista on korkea, mutta Heinolassa on koko vertailujoukkoon nähden eniten muita liiketiloja (%-osuus kaikista liiketiloista). Tätä taas voi pitää vahvuutena, koska se merkitsee paljon työpaikkoja keskustassa”, toteaa Heinolan elinvoimajohtaja Heikki Mäkilä ja jatkaa: ”Oleellista onkin seurata Heinolan vuotuista kehitystä, ei niinkään sitä, mikä elinvoimaluku on verrattuna muihin kaupunkeihin. Muihin kaupunkeihin verratessa on kiinnostavaa seurata sitä, mikä elinvoimaluvun vuosimuutos on. Heinola on nyt ottanut selvän askeleen parempaan suuntaan.”

Heinolan strategisena tavoitteena on keskustan elinvoimaisuuden kehittäminen

Heinolan kaupunki on asettanut strategiseksi tavoitteekseen keskustan elinvoimaisuuden kehittämisen. Elinvoimaluvun paranemisen lisäksi muita positiivisia signaaleja ovat esimerkiksi viime vuoden ja tämän vuoden alun positiivinen nettomuutto sekä asuntokaupan selvä piristyminen.

Kehittämisreseptejä ulos koronakuopasta

Pandemian vauhdittamana Ympäristöministeriö tilasi Elävät Kaupunkikeskustat ry:ltä asiantuntijanäkemyksiä ja ehdotuksia keskustojen elinvoiman kehittämiseksi.

VIBRA-toimenpidesuositukset kerättiin EKK:n asiantuntijaryhmältä: (pj.) Martti Wilhelms (Tietojärjestelmä-Palvelu Salokorpi Oy), Mikko Heikkilä (keskusta-asiantuntija), Simo Hiilamo (Kaupan liitto), Anne Jarva (Suomen Kuntaliitto), Anni Tenhunen (Colliers Finland Oy) ja Timo Tossavainen (Suomen Kiinteistöliitto). VIBRA-raportti valmistuu kesäkuussa 2021.

Mitä kaupungeissa on tehtävä, jotta keskustan elinvoima vahvistuu?

1. Rakennetta tiivistettävä: Kaupunkia kasvatettava sisäänpäin. Keskustaa kehitetään pitkäjänteisesti kaupungin viisaasti johtamana. Kaavoitus edistämään kaupunkirakenteen tiivistymistä. Asumista lisätään keskustassa ja keskustan vaikutusalueella – tavoitteena ”vartin keskusta”.
2. Investointeja keskustaan: Keskustassa on houkuttelevia kauppoja ja ravintoloita sekä viihtyisää asua ja tehdä työtä. Kävelykeskusta koostuu kävelykaduista, toreista ja aukioista joihin kauppakeskuskäytävät ja -aulat kytkeytyvät.
3. Liikennettä tasapainotettava: Keskusta on hyvin saavutettavissa kaikilla liikkumismuodoilla.
4. Tapahtumallisuutta lisättävä: Tapahtumat, kulttuuri ja matkailu tukevat keskustan elinvoimaa.

Lisätietoja

Heikki Mäkilä, elinvoimajohtaja
044 769 4141 | heikki.makila@heinola.fi

Juha Poskela, kaupunkisuunnittelupäällikkö
044 769 4367 | juha.poskela@heinola.fi

Liite: Kaupunkikeskustojen elinvoiman vuosijulkistus