Terveisiä Imjärveltä -asukastilaisuudessa 12.11.2026 keskusteltiin kylän juurista, vahvuuksista, kehittämistarpeista ja siitä, mistä Imjärvi tunnettaisiin kymmenen vuoden kuluttua.
Imjärven vahva identiteetti rakentuu historiasta, luonnosta, vesistöistä ja ihmisistä. Tulevaisuutta haastavat väestön väheneminen ja ikääntyminen, teiden kunto, vähäinen julkinen liikenne, heikot tietoliikenneyhteydet sekä toimijoiden ja talkoolaisten riittäminen.
Pitkä historia näkyy kylän identiteetissä
Imjärvellä on ollut asutusta jo kivi- ja rautakaudella, mistä kertovat alueen muinaisjäännökset. Kylän historiaa ovat vanhat tilat ja suvut sekä muualta muuttaneet, kyläyhteisöön juurtuneet asukkaat.
Yhteisöllisyydestä kertoo kyläkoulu, jonka tontin ja rakennuspuut kyläläiset lahjoittivat. Vuonna 1971 lakkautettu koulu säilyi kyläläisten käytössä ja kehittyi yhteiseksi kokoontumispaikaksi, Rievelinmutkaksi. Vuonna 2026 kyläläiset ostivat rakennuksen. Vaikka 1960-luvulta alkanut kaupungistuminen ja väestön väheneminen muuttivat kylää, aktiivinen yhdistystoiminta ja yhdessä tekeminen säilyivät.
Kylien, matkailun, ilmastotyön ja hankekehittämisen asiantuntijat mukana
Keskustelua herättelivät Heinolan kaupungin ja Päijänne-Leaderin asiantuntijat. Tilaisuuden vetänyt yhteisökehittäjä Sara Etola luotsaa kaupungin Pienet kylät, iso elämä -hanketta, joka vahvistaa kylien elinvoimaa, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja omaehtoista kehittämistä.
Kaupungin projektityöntekijä Petra Partanen kehittää vesistömatkailua Itä-Hämeen SILTA -hankkeessa. Työssä rakennetaan yritysten, yhdistysten, matkailutoimijoiden ja kuntien yhteistyötä sekä kartoitetaan palveluiden ja palveluketjujen kehittämismahdollisuuksia.
Kaupungin ilmastoasiantuntija Milla Ojala esitteli ilmastosuunnitelman etenemistä ja tulevia selvityksiä, kuten asukaskyselyä. Anu Taipale Päijänne-Leaderilta johdatteli keskustelua kyläläisten tarpeiden ja ideoiden viemisestä konkreettiseen toimintaan ja kehittämishankkeisiin.
Luonto, vesistöt ja ihmiset ovat Imjärven vahvuuksia
Asukkaat pitävät Imjärven vahvuuksina luontoa, puhtaita ja kalaisia vesistöjä sekä ihmisiä. Koski, järvet ja vesireitit mahdollistavat virkistäytymisen, melonnan ja muun vesistömatkailun.
Yhteisöllisyyttä tukevat vakituiset asukkaat, voimavaraksi koetut mökkiläiset ja yhteisen tekemisen paikkana toimiva kylätalo. Yhteistyötä tehdään myös naapurikylien Hirvisalon ja Hujansalon kanssa. Kylän omaleimaisia ufohavaintoja voitaisiin hyödyntää matkailussa ja tarinallistamisessa.
Koskiympäristössä nähdään paljon mahdollisuuksia
Illan keskeinen teema oli kylän identiteetille tärkeä koskiympäristö. Sen vaalimiseksi toivotaan siistimistä, maisemointia, ennallistamista, vieraslajien torjuntaa sekä polkujen, opasteiden ja maisemanhoidon kehittämistä. Samalla halutaan turvata vesistöjen hyvä tila.
Melontareitistön kehittäminen, joen ja kosken kunnostaminen sekä toimivat opasteet voisivat lisätä houkuttelevuutta. Pidemmällä aikavälillä vesireitin varrelle voisi syntyä kahvila tai muita kulkijoiden palveluita. Rohkeissa visioissa koski tunnettaisiin laajemminkin luonto- ja tapahtumapaikkana, jossa esimerkiksi koskikonsertti yhdistäisi erityisen ympäristön ja yhteisen tapahtuman.
Teiden kunto, yhteydet ja väestökehitys huolestuttavat
Arjessa huolestuttavat teiden kunto, liikennekäyttäytyminen, julkisen liikenteen vähäisyys ja puutteelliset tietoliikenneyhteydet. Tien kunnostaminen ja valokuitu ovat keskeisiä toiveita: yhteydet vaikuttavat nykyisten asukkaiden arkeen ja kylän houkuttelevuuteen vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille.
Väestön väheneminen ja ikääntyminen uhkaavat kasata toiminnan harvoille aktiivisille ja talkoolaisille. Mökkiläisiä ja uusia toimijoita halutaan siksi vahvemmin mukaan. Myös yhteisten tilojen, erityisesti vanhan koulun, ylläpitokustannukset ja toiminnan rahoitus mietityttävät, vaikka koulun säilyttäminen ja kehittäminen nähdään tärkeänä tavoitteena.
Varautumisesta uusi tapa osallistua kylän toimintaan?
Kyläturvallisuus ja varautuminen kiinnostivat. Aiemman kyläturvallisuuskyselyn havainnoissa esiin nousivat muun muassa liikenneasiat. Turvallisuus- ja varautumisryhmä voisi tuoda kylän toimintaan myös ihmisiä, joita perinteinen yhdistystoiminta ei tavoita.
Varautumiseen, koti- ja kylävaraan sekä kyläturvallisuuteen palataan Pienet kylät, iso elämä -hankkeen kyläturvallisuuskiertueella vuonna 2027.
Hyvä idea tarvitsee seuraavan askeleen
Anu Taipaleen johdolla keskusteltiin, miten ideoista voidaan edetä tekoihin vaiheittain: valitaan rajattu tavoite, etsitään tekijät ja yhteistyökumppanit sekä selvitetään rahoitus. Keinoja ovat vapaaehtoistyö, yhdistysten ja kaupungin yhteistyö, asiantuntija-apu sekä hankkeet ja muut rahoitusmahdollisuudet.
Tilaisuudessa esiin nousi ajatus työpajasta, jossa kylässä työstetyn kyläsuunnitelman tavoitteista rakennettaisiin etenemispolku: mitä tehdään ensin ja seuraavaksi sekä millaista osaamista, kumppaneita ja rahoitusta tarvitaan. Myös viestintää pohdittiin ja kyläyhdistyksen aktiivisemmalla someviestinnällä halutaankin tavoittaa vakituisia asukkaita, mökkiläisiä ja muita Imjärvestä kiinnostuneita sekä houkutella uusia toimijoita.
Millainen Imjärvi on kymmenen vuoden päästä?
Kymmenen vuoden päähän ulottuvissa visioissa korostuivat vahva yhteishenki ja aktiivisuus. Imjärvi voisi olla tunnettu hoidetusta koskiympäristöstä, puhtaista vesistä, melontareiteistä ja luontoelämyksistä.
Kylän elämään voisivat kuulua koskikonsertti, kinkerit, maakirkko ja mahdollinen leirikeskustoiminta. Lähikohteita, kuten Paistjärven Pirunkirkkoa, voitaisiin tuoda vahvemmin esiin osana alueen luonto- ja retkeilykokonaisuutta.
Tulevaisuus ei kuitenkaan rakennu vain nähtävyyksistä ja palveluista, vaan ennen kaikkea yhteisöstä, joka vie asioita eteenpäin yhdessä. Yhteisellä tekemisellä on Imjärvellä pitkät perinteet.
Tilaisuudessa esitetyt diat ja työpajan koosteet:
-
Sara Etola
Yhteisökehittäjä
+358447978525
Sara.Etola@heinola.fi


