Heinolan valtuustoarviointi 2021

Kuntaliiton suosituksen mukaan valtuuston työn arviointi on osa kuntien hallinnon läpinäkyvyyttä. Kuntaliiton kehitysjohtajan Kaija Majoisen mukaan valtuustoarviointi kertoo, millainen demokratian tila jätetään perinnöksi seuraavalle valtuustokaudelle.

Käytännössä valtuustotyön arvioinnissa valtuutetuilta kysytään, miten he kokevat edellytyksensä hoitaa valtuutetun työtään ja millaisiksi he kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa. Tärkeää on myös selvittää, mihin suuntaan valtuustotyötä olisi kehitettävä. Eli millaisen testamentin istuva valtuusto haluaa jättää tuleville luottamushenkilöille.

Valtuustoarviointi suoritettiin kauden päätteeksi

Heinolan valtuusto on kauden lopussa suorittanut itsearviointia kuluneen valtuustokauden osalta. Vaikka vastausprosentin olisi toivonut olevan korkeampi, niin silti riittävää informaatiota arvioinnilla saavutettiin ja sitä voi tuleva valtuusto ja viranhaltijajohto hyödyntää valtuustotyöskentelyn osalta.

Kuluneen kauden puheenjohtajana koen, että valtuustotyöskentely on läpi kauden ollut murroksessa ja se murros tulee jatkumaan myös tulevalla valtuustokaudella. Ehkä hieman hierarkista ja konservatiivista toimintaa edustava valtuusto on jopa pakon edessä joutunut kehittämään toimintatapojaan, ja se kehittämisen, muutoksen on väistämättä jatkuttava. Osaltaan saaduissa vastauksissa näen tuon muutoksen tuomat kokemukset. Osalle ne ovat olleet positiivisia ja helposti vastaanotettavia, osa vielä totuttelee uusiin toimintatapoihin. Osa kaipaa lisää informaatiota, osa kokee lisäinformaation ”kokousten täytteeksi”. Kultainen keskitie etsii siis vielä uomaansa.

Erityisesti näen kulttuurimuutoksen tiedonhallinnan osalta. Sitä emme ole olleet välttämättä edes organisaationa etujoukoissa muuttamassa, vaan se muutos on syntynyt kuntalaispaineen, sosiaalisen median voimalla. Koen, että seuraavalla kaudella, nimenomaan tiedonhallintakanavien osalta uuden valtuuston tulee linjata askelmerkit heti alkuun, jotta niin luottamushenkilöiden, henkilöstön ja kuntalaisten välinen tiedottaminen on todenmukaista, sopivassa määrin riittävää ja koko organisaatiota tukevaa. Kaikilla lienee kuitenkin halu palvella toisiamme ja erityisesti Heinolaa.

Lämmin kiitos itsearvioinnin vastauksista ja kuluneen valtuustokauden yhteistyöstä!

Niina Varjo, valtuuston puheenjohtaja

Heinolan valtuustoinfossa 21.6. käsiteltiin valtuuston itsearvioinnin tuloksia

Itsearvioinnin tuloksia käsiteltiin valtuustoinfossa ennen kauden viimeistä kokousta. Tulosten raportoinnista vastasi Antti Haapalahti, ZEF Oy.

Heinolan valtuusto vastausprosentti oli 58,1 %, jota valtakunnallisesti tarkasteltuna voidaan pitää tyydyttävänä. Tuloksia arvioitiin kaksiulotteisessa vastausmatriisissa, jossa asioita arvioitiin numeroin niiden merkityksellisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta. Lisäksi arvioinnissa oli mahdollisuus antaa avointa palautetta, joista muutama nosto alla.

Hyvinä asioina nähtiin mm.:

• Työ- ja toimintamuodot: Oman valtuustoryhmän palaverit koetaan tärkeinä.
• Yhteistyö johtavien luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden välillä toimii.
• Viranhaltijoiden asioiden valmistelu on hyvällä tasolla.
• Koronan aikaistama digiloikka mahdollisti kokousten läpiviennin pandemiasta huolimatta ja toi tehokkuutta kokouksien läpivientiin.
• Ryhmien välinen yhteistyö on ollut hyvää, vaikka suurien puolueiden sisällä on ollut näkemyseroja.
• Kouluinvestoinnit on saatu hyvin valmiiksi/etenemään, eriävistä mielipiteistä huolimatta.
• Heinolassa on säilynyt hyvä palvelutaso, lähellä asukkaita. Heinola on vireä pieni liikuntakaupunki.

Kehittämiskohteina nähtiin mm.:

• Tiedonsaannin merkitys korostui. Valmistelevat käsittelyt ja avoin keskusteluyhteys ovat tärkeitä päätöksenteon taustalla. Toivottiin läpinäkyvyyttä siihen, mitä mm. rahoilla tehdään. Myös pienemmät investointihankkeet pitäisi listata valtuuston budjettiin, vaikka päätettäisiin isommista kokonaisuuksista.
• Hallintokuntien välinen yhteistyön toimivuus koettiin heikoimmaksi.
• Kuntalaisten osallistaminen modernein keinoin.
• Tulevaisuuden keskustelut: Avoimen keskustelukulttuurin tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Valtuuston roolia päättävänä elimenä tulee korostaa.
• Valtuuston toimintakulttuurissa on parantamisen varaa.
• Eri toimialat nähdään kovin eriytyneinä, ja päätökset, jotka koskevat useampaa toimialaa, ovat olleet hankalia käsitellä.
• Yhteisten asioiden hoitaminen.
• Varattava riittävästi aikaa asioiden käsittelyyn, sekä myönteisten ja negatiivisten vaikutusten arviointiin.
• Etäkokoukset ovat vähentäneet spontaania keskustelun syntymistä.

Vastausten kokonaiskeskiarvot:

1. Vaikutusmahdollisuudet ja valtuustotyön edellytykset
   Tarkoituksenmukaisuus: 7,28
   Merkityksellisyys: 8,05
2. Yhteistyön toimivuus eri osapuolten välillä
   Tarkoituksenmukaisuus: 7,39
   Merkityksellisyys: 8,29
3. Työ- ja toimintamuodot
   Tarkoituksenmukaisuus: 7,84
   Merkityksellisyys: 8,65
4. Valtuuston toimintakulttuuri
   Tarkoituksenmukaisuus: 7,17
   Merkityksellisyys: 8,51
5. Viranhaltijoiden asioiden valmistelu
   Tarkoituksenmukaisuus: 7,48
   Merkityksellisyys: 8,59
6. Kuntaa koskevat kysymykset
   Tarkoituksenmukaisuus: 7,36
   Merkityksellisyys: 8,11
7. Kokonaiskeskiarvo
   Tarkoituksenmukaisuus: 7,42
   Merkityksellisyys: 8,40

Lisätietoja

Hanna Hurmola-Remmi
Hallinto- ja kehitysjohtaja
p. 044 780 1420 | hanna.hurmola-remmi@heinola.fi