Heinolan kaupungin tilinpäätös jälleen ylijäämäinen, mutta menojen kasvutahti kova

Heinolan kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2021 tilinpäätöstä kokouksessaan 28.3.2021.

Vuosi 2021 toteutui n. 5 milj. euroa ylijäämäisenä, mikä on selkeästi talousarviota parempi. Toteutumat muutoinkin olivat pääsääntöisesti talousarvion mukaisia. Toimintakate toteutui kuitenkin edellisvuotta 4,8 milj. euroa heikompana eli nettomenot kasvoivat varsin paljon, 4,4 %.

Covid-19 -virus on edelleen vaikuttanut kaupungin toimintaan ja talouteen vuonna 2021.

Verorahoitus heikkeni, rahoitustuotot pelastivat

Verotulot kasvoivat marginaalisesti, vain n. 129 t euroa (0,2 %).

Valtionosuudet puolestaan vähenivät n. 2,9 milj. euroa eli n. 5,6 %.

Verorahoitus väheni kokonaisuudessaan 2,8 milj. euroa (2,2%). Verorahoituksen heikko kehitys suhteessa kasvaneisiin nettomenoihin on huolestuttava.

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä toteutuivat 5,1 milj. eurona. Sijoitustuottojen hyvä toteutuma siis pelasti vuoden 2021 talouden kun verorahoitus heikkeni ja nettomenojen kasvutahti oli kova.

Investoinnit ja niihin varautuminen

Heinola on panostanut ja panostaa voimakkaasti tulevaisuuteen, mikä näkyy myös vuoden 2021 toteutuneissa investoinneissa.

Palveluverkon historiallisen suuri suunnittelu- ja rakennushankkeiden ruuhka oli huipussaan vuoden 2020 aikana, mutta investointitaso on myös vuonna 2021 ollut korkea. Investointeja toteutettiin yhteensä 22,3 milj. euron arvosta. Hankkeet etenivät pääosin ennakoidusti koronapandemiasta huolimatta. Merkittävimpinä investointeina olivat Lukio, Sinitaipaleen eteläosan infran rakentaminen, Kailas-talo ja Ala-Musterin vedenottamon rakentaminen.

Kailaan koulusta kirjattiin arvonalennuksena 1,9 milj. euron kulukirjaus, mikä heikensi tulosta ja kasvatti poistoja ja arvonalentumisia.

Velkaantuminen kasvoi edelleen

Korkea investointitaso rasittaa taloutta ja lainakanta on valtakunnallista tasoa korkeampi. Vuonna 2021 lainakanta nousi 108,3 milj. euroon ja asukaskohtainen lainamäärä 5 885 euroon. Pitkäaikaista lainaa ei kuitenkaan nostettu lisää, vuonna 2021 toimittiin pitkälti lyhytaikaisen lainan turvin.

Tulevaisuus haastaa edelleen

Koronakriisi ei ole vielä läheskään ohi ja vaikutukset näkynevät viiveellä.  Maailman ja Suomen talous olivat toipumassa hyvää vauhtia koronakriisistä vuoden 2022 alussa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti kuitenkin sekä turvallisuus- että taloudellisen ympäristön, mikä tarkoittaa myös taloudellisesta epävarmuutta.

Näkymää haastavat myös nyt maksetut määräaikaiset koronatuet ja sote-uudistus, joka siirtää kustannuksia ja tuloja valtiolle ja jättää kuntien niskaan mittavat velat ja kiinteistöt.

On myös huomioitava, että megatrendit eivät ole hävinneet mihinkään: väestörakenteen muutos ei ole koronan myötä kadonnut; lasten määrä vähenee, väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee samalla kun verotulojen kasvu heikkenee. Tämä vaatii kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä tarkastelua, jota toivottavasti tehdään mm. osana strategian päivittämistyötä.

Heinolassa 24. maaliskuuta 2022               

Jari Parkkonen
kaupunginjohtaja

Hanna Hurmola-Remmi
hallinto- ja kehitysjohtaja