Heinolassa korkeakouluyhteistyö on muutamassa vuodessa kasvanut järjestelmälliseksi osaksi kaupungin kehittämistä, tiedolla johtamista, osaamisen vahvistamista ja tulevien osaajien tavoittamista. Toimintamalli yhdistää opinnäytetyöt, opiskelijaprojektit ja korkeakouluharjoittelut kaupungin todellisiin kehittämistarpeisiin.
Heinolassa korkeakouluyhteistyötä on rakennettu järjestelmällisesti vuodesta 2021 lähtien. Lähtökohtana on ollut tehdä kaupungista käytännön oppimis- ja kehittämisympäristö, jossa opiskelijat voivat työskennellä aitojen kuntasektorin kysymysten parissa ja kaupunki saa käyttöönsä uutta tietoa, osaamista ja näkökulmia.
Yhteistyön laajentuessa myös toimintatavat ovat systematisoituneet. Korkeakouluharjoittelijat rekrytoidaan keskitetysti vuosittain, haettavana on jälleen vuodelle 2027 yhteensä n. harjoittelupaikkaa. Kaupungin kehittämistarpeita tunnistetaan eri palvelualueilla ja niistä muodostetaan opiskelijoille soveltuvia opinnäytetyö- ja projektiaiheita.
Lokakuusta 2021 alkavalla tarkastelujaksolla Heinolassa on yli 100 valmistunutta, käynnissä olevaa tai seurannassa olevaa opinnäytetyötä. Lisäksi on toteutettu 48 opiskelijaryhmien harjoitus- ja projektityötä. Näihin töihin liittyy yhteensä yli 450 opiskelijaosallistumista.
Korkeakouluharjoittelut ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Kaupunki on tarjonnut vuosittain harjoittelupaikan n. 10-17 harjoittelijalle. Vuoden 2026 harjoittelijahaku tavoitti opiskelijoita 16 ammattikorkeakoulusta ja 10 yliopistosta eli yhteensä 26 korkeakoulusta eri puolilta Suomea.
Yhteistyö vahvistaa kaupungin uudistumiskykyä
Kaupunginjohtaja Jari Parkkonen näkee korkeakouluyhteistyön osana kaupungin pitkäjänteistä uudistumista ja verkostoihin perustuvaa kehittämistä.
Kun avaamme kaupunkia opiskelijoille ja korkeakouluille, saamme käyttöömme uusia näkökulmia ja osaamista eri puolilta Suomea. Pidämme erityisen tärkeänä, että tuemme opiskelijoiden valmistumista tarjoamalla heille tutkintoon kuuluvia harjoittelupaikkoja. Olemme viime vuosina lisänneet harjoittelupaikkoja niiden supistamisen sijaan. Opiskelijalle Heinola tarjoaa todellisen kehittämisympäristön ja paikan kerätä kokemusta tulevaa työelämää varten. Tämä vahvistaa myös kaupungin kehittämiskykyä ja Heinolan tunnettuutta, Parkkonen toteaa.
Kaupungin arjesta syntyy opiskelijoille aitoja kehittämistehtäviä
Kaupunkiympäristöjohtaja Keijo Houhala korostaa, ettei tavoitteena ole mahdollisimman suuri määrä opinnäytetöitä, vaan niiden kytkeminen kaupungin todellisiin kehittämiskysymyksiin.
Kaupunki on monipuolinen oppimisympäristö. Samanaikaisesti ratkaistaan esimerkiksi vesistöihin, energiaan, liikenteeseen, rakentamiseen, luontoon, talouteen ja palvelujen järjestämiseen liittyviä kysymyksiä. Näistä syntyy jatkuvasti aiheita, joissa opiskelijan oppiminen ja kaupungin kehittämistarve voidaan yhdistää. Opinnäytetyö tai opiskelijaprojekti ei ole meille itseisarvo, vaan tapa tuottaa tietoa ja kehittää toimintaa, Houhala sanoo.
Yhteistyössä pyritään myös siihen, etteivät yksittäiset työt jää toisistaan irrallisiksi. Saman teeman ympärille voidaan rakentaa useita peräkkäisiä opiskelijatöitä: ensimmäinen tuottaa esimerkiksi nykytilan, seuraava tarkentaa vaihtoehtoja ja myöhempi vie asiaa kohti käytännön toteutusta.
Korkeakouluharjoittelussa opiskelija pääsee osaksi kaupungin työyhteisöä, soveltamaan korkeakoulussa hankittua osaamista käytännössä ja tutustumaan kuntasektorin asiantuntijatehtäviin. Samalla kaupunki tutustuu tulevaisuuden osaajiin ja henkilöstö saa uusia näkökulmia omaan työhönsä.
Hallinto- ja kehitysjohtaja Hanna Hurmola-Remmi pitää tärkeänä sitä, että korkeakouluyhteistyötä tarkastellaan kokonaisena oppimisen ja osaamisen polkuna.
Opiskelija voi tutustua Heinolaan projektin tai opinnäytetyön kautta, tulla meille harjoitteluun ja myöhemmin hakeutua kuntasektorin asiantuntijatehtäviin. Samalla yhteistyö kehittää omaa henkilöstöämme. Kun asiantuntijamme osallistuvat töiden ohjaamiseen ja tulosten arviointiin, myös organisaation oma osaaminen vahvistuu. Yhteistyö tukee näin samanaikaisesti osaamisen kehittämistä, työnantajakuvaa ja tulevaisuuden osaajien tavoittamista, Hurmola-Remmi toteaa.
Seuraava askel on yhteistyön vaikuttavuuden vahvistaminen
Heinolassa korkeakouluyhteistyön seuraava kehitysaskel ei ole ensisijaisesti määrän kasvattaminen. Painopistettä siirretään siihen, miten opiskelijatöissä ja projekteissa syntynyttä tietoa hyödynnetään ja millaisia vaikutuksia yhteistyöllä on kaupungin toimintaan.
Kaikkien töiden ei tarvitse johtaa suoraan uuteen toimintatapaan tai investointiin. Osa tuottaa lähtötietoa myöhempään suunnitteluun, osa tunnistaa uusia vaihtoehtoja ja osa johtaa konkreettisiin muutoksiin. Olennaista on, että syntynyt tieto säilyy kaupungin käytössä ja voi toimia seuraavien selvitysten, kehittämistoimien ja päätösten pohjana.
Heinolan kokemukset osoittavat, että myös suhteellisen pieni kaupunki voi rakentaa korkeakouluyhteistyöstä systemaattisen osan omaa kehittämis- ja oppimiskykyään. Mallissa yhdistyvät kaupungin käytännön kehittämistarpeet, korkeakoulujen osaaminen, opiskelijoiden oppiminen, harjoittelut sekä henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen.
Lisätiedot
Jari Parkkonen
kaupunginjohtaja
jari.parkkonen@heinola.fi
+358 40 086 2977
Hanna Hurmola-Remmi
hallinto- ja kehitysjohtaja
hanna.hurmola-remmi@heinole.fi
+358 44 780 1420
Keijo Houhala
kaupunkiympäristöjohtaja
keijo.houhala@heinola.fi
+358 50 091 8597