Päiväkodin viikko-ohjelma

Lapsen vanhemmat, jotka lapsen syntyessä ovat avioliitossa keskenään, tulevat lain perusteella suoraan lapsensa huoltajiksi. Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltajalla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta ja huoltaja myös edustaa lasta lapsen henkilöä koskevassa asiassa. Lisäksi lapsen huoltaja toimii holhoustoimilain nojalla lapsen edunvalvojana hoitaen lapsen taloudellisia asioita. Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta tai sitä ennen menee avioliittoon.

Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että hän saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.

Yhteishuolto

Huoltolain yleisenä periaatteena on, että lapsen etu toteutuu parhaiten silloin kun vanhemmat yhdessä vastaavat lapsensa huollosta. Yhteishuolto tarkoittaa vanhempien välistä yhteistoimintaa ja yhteistä päätöksentekoa lapsen asioissa. Se ei sen sijaan tarkoita sitä, että lapsi asuisi vuorotellen kummankin vanhemman luona.

Yhteishuollossa huoltajat päättävät yhdessä mm. lapsen

  • hoidosta ja kasvatuksesta
  • asuinpaikasta ja kansalaisuudesta
  • äidinkielestä
  • nimestä
  • uskonnosta
  • koulunkäynnistä

Sopimus lapsen huollosta

Jos vanhemmat eivät lapsen syntyessä ole avioliitossa keskenään, on äiti yksin lapsensa huoltaja. Vanhemmat, jotka eivät ole keskenään avioliitossa, voivat sopia lapsen huollon uskomisesta molemmille vanhemmille. Huoltomuodolla ei ole vaikutusta kummankaan vanhemman verotukseen eikä sosiaaliturvaan. Huoltomuoto ei myöskään vaikuta lapsen oikeuteen tavata muualla asuvaa vanhempaansa eikä vanhemman velvollisuuteen huolehtia lapsen elatuksesta.

Lastenvalvoja vahvistaa vanhempien tekemän sopimuksen lapsen huollosta. Ennen huoltoa koskevan sopimuksen vahvistamista tulee isyys olla vahvistettu. Jos toinen vanhemmista on yksin lapsensa huoltaja ja vanhemmat menevät keskenään avioliittoon, tulevat he molemmat lapsensa huoltajiksi.

Jos vanhemmat eivät pääse lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoon liittyvistä kysymyksistä sopimukseen, tulee ratkaisua haluavan vanhemman hakea päätöstä käräjäoikeudelta. Huoltosopimukset laaditaan heinolalaisten lasten osalta Päijät-Soten perheoikeudellisten palveluiden yksikössä.

Tapaamissopimuksessa voidaan sopia normaalin viikkorytmin lisäksi juhlapyhien ja lomien vietosta. Sopimuksessa on syytä huomioida mm. lapsen ikä, koulu, päivähoito, harrastukset ja vanhempien kotien välinen etäisyys.

Tapaamisten lisäksi voidaan sopia puhelin-, tekstiviesti- ja sähköpostiyhteydenpidosta. Tapaamissopimuksessa voidaan sopia myös lapsen kuljettamisesta tapaamisiin sekä siitä aiheutuvien kustannusten jakamisesta. Vaikka vanhemmilla onkin sopimusvapaus, sopimuksen täytäntöönpanon ja arjen sujumisen kannalta olisi hyvä, että tapaamisoikeus olisi määritelty mahdollisimman tarkasti.

Erityisestä syystä tapaamiset voivat olla myös tuettuja ja valvottuja.

Etusivu