Vauva, jolla on hiekkaiset varpaat

Isyyden tai äitiyden selvittämisen tarkoituksena on hankkia tietoja isyyden tai äitiyden todentamiseksi ja vahvistamiseksi. Vahvistamisella on vaikutuksia lapsen huoltoon.

Isyyden voi tunnustaa äitiysneuvolassa ennen lapsen syntymää

Lapsen syntyessä avioliiton ulkopuolella lapsen isyys on aina erikseen vahvistettava joko tunnustamalla tai tuomioistuimen päätöksellä.

Mies voi tunnustaa isyytensä neuvolassa ennen lapsen syntymää (suositus raskausviikolta 30 alkaen) edellyttäen, että isyyteen ei liity yhtään epäselvyyttä; isyys on varma. Tunnustaminen annetaan henkilökohtaisesti ja tulevan lapsen äidin läsnä ollessa siinä äitiysneuvolassa, jossa neuvolapalveluja on annettu.

Isyyslaissa olevan lapsen syntymän jälkeisen 30 päivän tunnustamisen  peruuttamis/kiistämisajan vuoksi isyys tulee vahvistetuksi lapsen ollessa n. 5-6 viikon ikäinen. Maistraatti lähettää isyyden vahvistamista koskevan päätöksen postitse vanhemmille.

Vanhemmat voivat tehdä sopimuksen tulevan lapsen yhteishuollosta neuvolassa isyyden tunnustamisen yhteydessä, ennen lapsen syntymää.

Isyyden tunnustamisen oikeusvaikutukset

Isyyden vahvistamisen myötä lapsen ja isän välille syntyy oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde. Lapsesta tulee isän rintaperillinen, ja hänelle voidaan antaa isän sukunimi.

Lapsella on isyyden vahvistamisen jälkeen oikeus saada elatusta isältään ja hänelle syntyy oikeus pitää yhteyttä ja tavata isäänsä. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltajana on lapsen äiti, mutta isyyden vahvistamisen jälkeen vanhemmat voivat sopia, että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti.

Lapsen huolto

Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltajalla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta. Huoltaja myös edustaa lasta lapsen henkilöä koskevassa asiassa. Lapsen huoltaja toimii holhoustoimilain nojalla lapsen edunvalvojana hoitaen lapsen taloudellisia asioita.

Lastenvalvoja selvittää isyyden lapsen syntymän jälkeen

Mikäli isyyden tunnustamista ei ole tehty ennen lapsen syntymää isyyden selvittämisestä huolehtii lastenvalvoja. Heinolalaisten lasten isyyden selvittäminen tehdään Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän perheoikeudellisessa yksikössä.

Äidin oikeudesta vastustaa lapsen isän selvittämistä on laissa luovuttu. Tällä pyritään edistämään lapsen oikeutta tietää molemmat biologiset vanhempansa. Äidin sijaan päätöksen isyyden selvittämisen keskeyttämisestä voi rajatuissa tilanteissa tehdä lastenvalvoja.

Mikäli mies ei vapaaehtoisesti tunnusta isyyttään, lastenvalvoja voi nostaa kanteen isyyden vahvistamiseksi tuomioistuimessa.

Äitiyden selvittäminen

Äitiyden selvittämisen tarkoituksena on hankkia tietoja, joiden perusteella lapselle voidaan vahvistaa toinen äiti. Lapselle voidaan vahvistaa toinen äiti hedelmöityshoitoon suostumisen perusteella, mikäli lapselle ei voida todeta tai vahvistaa isää. 

Edellytykset äitiyden vahvistamiseen:

  • Molemmat äidit antavat suostumuksen viralliseen hedelmöityshoitoon.
  • Luovuttaja ei ole antanut lupaa isyyden selvittämiseen, ts. luovuttaja on tuntematon.
  • Hedelmöityshoito on aloitettu 1.4.2019 jälkeen ja siitä on olemassa virallinen asiakirja.

Äitiyden tunnustaminen tehdään ensisijaisesti äitiysneuvolassa jo ennen lapsen syntymää tai toissijaisesti lastenvalvojan luona. Lapsen syntymän jälkeen äitiyden selvittäminen tehdään lastenvalvojan luona.

Ennen syntymää tunnustetun lapsen tunnustamisasiakirjat lähetetään neuvolasta lastenvalvojalle, joka lähettää ne 30 päivän kuluttua lapsen syntymästä maistraattiin vahvistettavaksi. Maistraatti lähettää päätöksen äitiyden vahvistamisesta vanhemmille. Vanhempien on huomioitava, että ennakollisen isyyden tunnustamisen ja lapsen syntymän jälkeen olevaa 30 päivän odotusaikaa äitiyden vahvistamiselle ei voida nopeuttaa esimerkiksi ristiäisten takia.

Jos äitiys on tunnustettu ennen lapsen syntymää neuvolassa tai lastenvalvojalla, tunnustajasta tulee automaattisesti lapsen yhteishuoltaja, kun vanhemmuus on vahvistettu. Erillistä yhteishuoltosopimusta ei tällöin tarvitse tehdä.

Jos äitiyden tunnustamista ei tehdä ennen lapsen syntymää, lastenvalvoja lähettää kutsun äitiyden selvitykseen. Tällöin äitiyden selvittäminen tehdään lastenvalvojan luona ja samalla voidaan laatia yhteishuoltajuussopimus. Tapaamisessa toinen äiti tunnustaa äitiytensä, ja äidille varataan tilaisuus tulla kuulluksi, joten molemmat asioivat lastenvalvojan luona. Vanhemmalla tulee olla mukana kuvallinen henkilökortti. Maistraatti vahvistaa äitiyden laadittujen asiakirjojen mukaan.

Etusivu