Visit Heinola
Visit Heinola
Palaute
Visit Heinola
Visit Heinola
|

Improvisointi

Improvisointi-sivut ovat osa opetushallituksen tuella toteutettavaa hanketta:

Terävöityneestä musiikin hahmotuksesta ennakkoluulottomaan luomiseen ja yhteismusisointiin.

Hankkeen tavoitteena on luoda uutta opetusmateriaalia, nuottiesimerkkejä, säestysnauhoja ja digitaalista tukimateriaalia uuden opetussuunnitelman toteuttamisen avuksi. 

Pyrkimyksenä on saada oppilaat improvisoimaan ja säveltämään!

Improvisaatio ei ole ainoastaan kevyen musiikin ja jazzin etuoikeus. Kaikenlaisen musiikillisen materiaalin avulla voi myös improvisoida. Oman musiikin luominen on helpointa aloittaa improvisoimalla. 

Valitaan vaikka joku määrätty joukko säveliä ja soitetaan niitä vaihtelevassa järjestyksessä ja vaihtelevin rytmein. Voit aloittaa vaikka kolmisoinnun sävelistä. Toistat yhtä niistä, vuorottelet kahden välillä, yritä keksiä erilaisia tunnelmia. Iloista, surullista, ovelaa, viekasta, uhmakasta jne. 

Pyrkimyksenä on kehittää toimintamalleja digitaalisten musiikkivälineiden hyödyntämiseksi sekä soitonopiskelun omatoimisessa harjoittelussa, että yhteissoiton lisänä. 

Haluamme kehittää yhteistä toimintaa soitinryhmien välille. Soiton oppiminen voisi olla entistä enemmän pohjimmiltaan musiikin oppimista, jossa soitin olisi enemmänkin väline, ei päätarkoitus. Improvisaation avulla voidaan nopeasti luoda kokoonpanoja erilaisten soittimien kesken joille muutoin olisi vaikeaa löytää sopivaa yhteistä ohjelmistoa. Kun soittajat ovat erikseen harjoitelleet sovitun sävelkimpun, voidaan järjestää harjoitukset joissa soitetaan yhteinen pikateos. Yllätyksiä ja löytämisen riemua!

Soittamisen parissa voisi tiukkojen sovitusten ja tarkkaan kirjoitettujen sävellysten lisäksi olla seurapelin kaltaista leikillistä toimintaa. Ilonpitoa, jossa yhdessä sopivan harkitusti kohelletaan ja tutkaillaan soinnin ilmiöitä. Ensisijainen tavoite ei ole tuottaa kuolematonta taidetta vaan herkkyyttä reagoida ympärillä kuultuun. Uudenlainen yhtyesoittokulttuuri voi tuoda myös oppilaille eri soittimet paremmin tutuksi.

Videoilla olevilla ”kartoilla” sävelet on esitetty perinteisesti kirjaimin ja myös normaalista poikkeavalla tavalla numeroin. Kukin numero edustaa tiettyä säveltä: C = 0, Cis / Des = 1, D = 2, Dis / Es = 3 jne. Tällöin esim. C-duurin kolmisointu on numeroin esitettynä 0, 4, 7. 

Edellä kuvatut sävelnumerot toimivat kuten kellonajat. 12 askeleen päässä on seuraavaksi saman niminen sävel oktaavia ylempää, kuten sama numero kellon ympäri.

Ajatuksen etu on se, että kaikki me osaamme kellotaulun. Kaikki lapset opettelevat kellonaikojen laskemista koulussa. Ei siis ole tarpeen opiskella uutta ajattelumallia tyhjästä vaan sen sijaan hyödyntää valmista mallia musiikin hahmottamiseen. Näin saadaan sävelsuhteiden hahmotus nopeammin terävämmälle tasolle.

Kuinka kaukana sävelet ovat toisistaan? 

0 ja 4 parin etäisyys on 4 , 

entäpä:

C ja E ?  = suuri terssi ?  S3 ?

ilman musiikkitaitoja tämä vaatii selityksiä ja opiskelua

Tai:

1 ja 8 parin etäisyys on 7

Entä:

C# ja G# = Kvintti tai kaksi kokoaskelta ja puoliaskel, tai 7 puoliaskelta. Mutkikasta…

 

Ajatus musiikin ja matematiikan liitosta ei ole uusi. Jo Pythagoran aikoina, n. 2500 vuotta sitten musiikin ominaisuuksia tutkittiin matematiikan keinoin. Musiikkitieteen parissa matematiikkaa on toki käytetty analyysin välineenä ahkerasti 1900-luvulla. Hankkeessamme käytettävä numeromalli on käytössä vastaavana myös musiikkianalyysin työkaluna. Ehkä jossain määrin uutta ajattelua on se, että musiikin perusteiden hahmottamista voisi jo alkeista lähtien ryhtyä opettamaan 12-sävelisen kellomallin mukaan. Toki meidän on hallittava perinteinen nimeämiskäytäntö, mutta kaksitoista numeroarvoa ja niille parit perinteisistä sävelnimistä kirjaimin ei ole suuri määrä ulkoa opeteltavaa jos asiaa verrataan vaikkapa vieraan kielen opiskeluun. 

Koko ajattelun ydin on siinä, että kun numerot toimivat sävelniminä, voidaan niiden välisiä suhteita laskea samanlaisella matematiikalla jota lapset opettelevat ja jota useimmat meistä ovat oppineet koulun penkillä. 

Tämä malli voisi toimia niinkin, että koulun matematiikan tunnilla laskettaisiin numeroin sointujen rakenteita ja laitettaisiin ne soimaan sopivia apuvälineitä käyttäen. Tietokoneiden aikakaudella tätä ei enää ole vaikeaa toteuttaa. Entäpä koulun musiikinopetus ja matematiikka yhdessä? Tässä piilee hienoja mahdollisuuksia joita ei ole vielä tarpeeksi innokkaasti hyödynnetty.

Miksi tähän vaivaan kannattaisi ryhtyä? Siksi, että nuotinkirjoitusjärjestelmä jota me käytämme on kehitetty 1500-luvulla. Maailma on muuttunut ja niin myös musiikki, lukemattomilla eri tavoilla. Digitaaliset välineet ovat jo muokanneet vahvasti kaikkien länsimaisten musiikinlajien luovaa toimintaa. Vuonna 2019 ei välttämättä tarvitse opettaa musiikin rakenteita täysin samalla tavalla kuin vuonna 1800. Tuskin olemme sen parempia ihmisiä nykyäänkään, mutta lienee turhaa kiistää, että viimeisen sadan vuoden aikana, niin klassisen, kuin monen muunkin musiikinlajin rintamalla on tapahtunut valtavan hienoja asioita, jotka ovat vaikuttaneet musiikilliseen ajatteluun. Syystä tai toisesta klassisen musiikin mullistukset tuolta ajalta eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet opetuksen hahmotustapojen ytimeen. Ajattelumme lähtee yhä sävellajeista, etumerkinnöistä ja monista nuottikirjoituksen lainalaisuuksista ja käytännöistä joista useimmat säveltäjät ovat jo luovassa työssään irtautuneet. Lähtökohtamme on historiassa, ja tietyssä mielessä onkin hyvä niin, mutta pientä höykyytystä nykyasetelma kaipaisi.

Tarkoitus ei ole vastustaa kolmisointuja, terssirakenteisia sointuja ylipäätään, tai diatonisia asteikoita. Pidämme edelleen duurista ja mollista, pentatonisista asteikoista ja monesta muustakin ikivanhasta säveljonosta. Monesta vanhasta soittokoulusta löytyy runsaasti esimerkkejä joita voi hyödyntää improvisaation apuna. Nuottimateriaaliahan on tehty valtavasti. Jokainen pätevä soitonopettaja voi löytää soittimelleen kirjoitettuja kokoelmia jossa on kirjoitettuna nuottiesimerkkeinä tekniikkaharjoitusten tapaan kaikki mahdolliset duuri- ja mollisoinnut, kaiken maailman variaatiot miten niitä käytetään jne. Haasteena olisi oppia käyttämään näitä malleja uusien omien variaatioiden luomiseen. Mitäpä jos etydistä kaivetaankin vain keskeinen musiikillinen aihe, ja kehitetään siitä eteenpäin esimerkiksi erilaisen harmonian avulla jotain muuta. 

Parhaiten kuitenkin opit tulkitsemaan niin numeroita, kuin säveliä, alkamalla improvisoimaan taustanauhojen avustuksella, ja perehtymällä videoilla oleviin karttoihin. Vapaasti kokeillen ja tarkasti kuunnellen. 

Mikä kuulostaa hyvältä juuri sinusta? Mikä voisi olla suosikkirytmisi?

Haluatko tunnelmoida rauhallisesti uneksien, vai kiitää raketin lailla?

Keksi ja ihmettele! Ja vaikka instrumenttisi on mikä hyvänsä, niin muista myös laulaa!

 

Terveisin hankekoordinaattori Tuukka Terho