Kaupunginmuseo
31.1.–19.4.2026 Muistojen Jyränkö. Näyttely Jyrängön kylästä ja elämästä, taustalla museon uusi julkaisu ”Muistojen Jyränkö”.
23.5.–6.9. Luonnon lumoissa – Ru Runeberg hopeataidetta ja Flora Danica kattauksia
8.10.–6.1. Muuttuva Heinola – Heinola 250 vuotta
Taidemuseo
5.2.–8.3.2026 Lahden taidegraafikot
22.3.–3.5. Svante Gullichsen – Promises of Oblivion valokuvia
23.5.-6.9. Mari Rantanen – Maallisia iloja, maalauksia
23.9.–4.10. Minun Heinolani – lasten ja nuorten taidetta
18.10.–22.11. Sanattoman taikaa. Taidetta Rauno Endénin kokoelmasta
10.12.–6.1. Heinolan Taide 2026
Lääninkivalteri Aschanin talo
23.5.–6.9. Päärakennus, 1700-luvun puutarha, museokauppa ja -kahvila avoinna. Kesän 2026 näyttely: Heinolan residenssi 250 vuotta
Luennot
Keskiviikkona 21.10.2026 klo 17 kaupunginmuseossa Ratajätkät Heinolassa
Rautateiden rakentaminen alkoi Suomessa vuonna 1857, mutta rautatieasioissa Heinola oli maamme kaupungeista kenties epäonnisin. Lahdessa junat pysähtyivät jo vuonna 1869, mutta Heinola sai raideyhteytensä paljon myöhemmin. Rataa piti myös jatkaa kohti Mikkeliä, mutta jatkoyhteys jäi kokonaan tekemättä. Rautateiden rakentaminen painottui muihin maakuntiin. Rautatienrakentajille rakentamispäätökset toivat ennen muuta leivän pöytään, ja Heinolan seudulle he vihdoin tulivat vuosina 1928–1932. Samaan aikaan kansainvälinen talouslama iski voimalla Suomeen, mikä näkyi myös työmaalla. Elämä maaseudulla kuitenkin muuttui, kun ratalinjan varteen saapui rakentajia etsimään töitä ja kattoa päänsä päälle. Uusi aika tuli ratajätkien mukana ja rikkoi totutun elämänrytmin. Museonjohtaja ja filosofian tohtori Kalle Kallio on tutkinut suomalaisia rautatienrakentajia ja julkaissut heidän kokemuksistaan teoksen Ratajätkät (SKS Kirjat 2022). Luennolla kerrotaan radanrakentajien elämästä ja rautatien tulosta Heinolaan.