50 savua, eikä yhtään tyhjää taloa
Pääsinpäs niemeen, tokaisi mies tiputtuaan Ylimmäisen jäihin. Näin kuulu tarina, jonka mukaan Pääsinniemi sai nimensä. Nyt ei kuitenkaan puhuta pelkästään Pääsinniemestä, vaan myös Lauhjoesta, Vahteristosta, Soimavuoresta, Lamminmäestä, Vainiosta ja Lappilasta.
Pääsinniemi
Pääsinniemen alue kuului aikanaan suureen Nuoramoisten kylään ja koettu Pääsinniemi yltää siksi myös Sysmän puolelle. Sysmän kunta lakkautti Pääsinniemen koulun 1970-luvulla, mistä kyläläiset sisuuntuivat ja laittoivat alulle siirron Heinolan maalaiskuntaan. Vuonna 1975 Pääsinniemen alue liitettiin Sysmän kunnasta Heinolan maalaiskuntaan.
Raja kulkee Martinjokea pitkin, jonne munkki Martinus perusti myllyn 1400-luvun puolivälissä. Tarinan mukaan Martinus karkotettiin sysmäläisestä luostarista ihastuttuaan piikaan, jonka jälkeen he muuttivat Martinjoelle ja perustivat myllyn. Nipin napin Sysmän puolella sijaitseva mylly toimi aina vuoteen 1959 asti palvellen ja työllistäen alueen talonpoikia. Pikkuhiljaa alueen pellot muuttuivat metsiksi ja maisema muuttui. Tänä päivänä mylly on yksityisessä omistuksessa.
Ruotsalaiseen laskevan Lauhjoki-Martinjoen virtavesi on kalatalousalueen merkittävin. Martinjoella sijaitsevan koskialueen pituus on 350 metriä ja pudotusta Keskiseen on 7,9 metriä. Vuonna 2015 Martinjoki kunnostettiin takaisin lohijoeksi. Ylimmäisen ja Keskisen lisäksi alueella on 70 pienempää järveä ja lampea.
Pääsinniemellä on asuttu ainakin 1000-luvun alusta asti. Pääsinniemen tilastoalueella oli 2025 maaliskuussa 101 asukasta ja 209 kesäasuntoa. Asukkaiden keski-ikä oli 62 hehtaarin alueella 52-vuotta.
Kyläyhdistys
Pääsinniemen kyläyhdistys, Lauhjoen martat, Pääsinniemen metsästysseura ja Nuoramoisten osakaskunta kokoontuvat ihastuttavassa kylätalossa. Vuonna 1933 valmistunut suojeluskuntatalo toimi sotien jälkeen rukoushuoneena, kunnes vuonna 2012 Vartiomäki Pääsinniemen kyläyhdistys osti talon ja kunnosti sen talkoovoimin kyläläisten palvelukeskukseksi ja olohuoneeksi. Kyläyhdistys perustettiin varta vasten hanketta varten, jolla vuonna 2019 pokattiin maakunnallinen Vuoden kylä -palkinto.
Kyläaktiivit ovat järjestäneet Kylä elää -tapahtumia jo 90-luvulta asti. Ei niihin yhdistyksiä tarvittu. Talkoohenki onkin alueen ehdoton vahvuus ja kirkkaat kalavedet Ylimmäisellä. Maininnan saa myös Pääsinniemen perinnemaisema ja Lauhjoen saha. Ja onhan kylällä omat villasukatkin ja Heinolan korkein paikka. Toiveita kysyttäessä, toivottiin nuoria, rehellisiä, toimeliaita ja huumorintajuisia emäntiä lisää, jotka sitten houkuttelisivat paikalle nuoria rakentamistaitoisia isäntiä ja yrittäjiä.
Asukkaat olivat siis silminnähden tyytyväisiä ja iloisia, vaikka palveluiden loppuminen harmittaakin. Ennen koronaa palvelupäivillä kävivät muun muassa kampaaja, rokottaja ja hieroja. Nyt näistä palvelupäivistä on vain muistot jäljellä. Ikääntyminen huolettaa ja apuja digitaitoihin kaivataan, vaikka suurin osa taitaakin somen. Jotain olisi myös hyvä tehdä tuolle Pääsinniementielle. Vuonna 2017 autojen määrä puolittui laskelmien mukaan kuuteenkymmeneen päivässä, mikä saattaa tarkoittaa pikitien muuttamista soratieksi jossain vaiheessa.
Hämeen ilmastoturva -hanke
Hämeen ilmastoturva -hanke toteutti kevään 2023 aikana Lauhjoki-Pääsinniemen kyläalueella ilmastoriskitarkastelun. Tarkastelun tuloksena syntyi toimenpide-ehdotuksia ilmastoriskeihin varautumiseksi ja niiden ennaltaehkäisyksi.
Ilmastonmuutos ei vaikuttanut huolettavan kyläläisiä suuresti, vaikka muutoksia ympäristössä oli havaittu. Kesät ovat pidentyneet, järvi ei enää jäädy samalla tavalla, lumi on raskaampaa, viistosateet pistävät ulkoseinät koetukselle ja kaivojen kuivuessa kesämökkiläiset palaavat kaupunkeihin. Huomionarvoista oli myös se, että 100-vuotias kyläläinen oli pitänyt sääpäiväkirjaa viimeiset 40-vuotta. Päiväkirjan mukaan vaihtelevuutta on ollut ennenkin.
Pääsinniemellä sähkökatkot ovat vähentyneet, mutta kelirikkoa esiintyy, varsinkin Pääsinniementiellä. Tie kuuluu Elylle ja pientä paikkausta on jo tehty. Nelostien risteyksessä tulvii keväisin ja liukkautta sekä jääpolanteita esiintyy enemmän. Lumi on raskaampaa, eikä routa suojaa puiden juuria entiseen malliin. Lumet kannattaa tiputtaa katolta ja puista pakkaskelillä. Jäiden heikentyessä jäällä ei voi liikkua entiseen malliin.
Pääsinniemen ja Lauhjoen asukkaat ovat hyvin varautuneita. Kotivarana on ainakin vettä ja taskulamppuja. Rengaskaivoja on päivitetty porakaivoiksi ja talousvettä saa kylätalolta, jossa on myös aggregaatti. Moni on asentanut ilmalämpöpumpun ja moottorisahakin löytyy useasta taloudesta. Tärkeintä on kuitenkin naapuriapu ja yhteisöllisyys, eikä tällä saralla voisi enää paremmin mennä. Pääsinniemellä voidaan hyvin.
Lähteet: Pääsinniemi-Lauhjoki : historiasta nykypäivään -kyläkirja 2023. Terveisiä Pääsinniemestä -asukastilaisuudet 23.3.2023, 13.6.2023. Tilastokeskus 2025.