Heinolan kuvataiteilijat ry on perustettu vuonna 1975. Kuvataiteilijat osallistuivat jokaisen Heinolassa vuoden 1975 pidetyn kuvataidenäyttelyn pystytykseen, purkamiseen ja valvontaan. Näyttelyt pidettiin pääasiassa Heinolan kirjaston näyttelytiloissa, mutta myös Lyseonmäen koululla ja Mattisen Teollisuus Oy:n tiloissa. Jaoksen opettajajäsenet Liisa Kangasperko ja Ritva Huovinen tutustuttivat oppilaitaan useisiin näyttelyihin. Vieraskirjojen mukaan niissä vieraili vuoden 1975 aikana lukuisat heinolalaiset. Heinolan Taide 1975, eli ensimmäinen yhdistyksen vuosinäyttely, pidettiin Heinolan kirjastossa. Myös Heinolan Taide 1976, eli toinen yhdistyksen vuosinäyttely pidettiin 25.10.-7.11.1976 kirjaston näyttelytilassa. Juryttäjänä toimi Olavi Lanu. Itä-Hämeen toimittaja piti puolestaan Heinolan Taide 1977 -näyttelyn ilmettä levollisena. Juryttäjät Liisa Vastamäki ja Panu Patomäki onnistuivat hyvin valiten rauhallisen ja yhtenäisen kokoelman. Yleisöä oli avajaisissa runsaasti.
Vuonna 1979 kokeiltiin työpaikkanäyttelyitä Mattisella, Reumalla ja Kymillä. Vuoden 1980 toimintakertomuksen mukaan töitä oli ollut esillä myös Laitalan optikkoliikkeen ikkunassa Kauppakadulla sekä Tampellassa, Kymillä ja Mattisella. Kirjastolla pidetyn Heinolan Taide 1980 -näyttelyn jurytti taidemaalari Aaro Matinlauri, eikä hänen mukaansa näyttelytöissä ollut mitään repäisevää. Itä-Hämeessä kirjoittanut Maija Kippola puolestaan oli varma, että töiden tekemiseen oli liittynyt paljon tunteita ja ne olivat tekijöilleen tärkeät. Töitä oli tarjonnut 17 tekijää. Jo perinteeksi muodostunut Heinolan Taide pidettiin vuonna 1982 vielä kirjastolla. Yhdistyksessä käytiin keskustelua, pitäisikö hyvän suosion saavuttaneesta näyttelystä luopua, koska kirjaston näyttelytila ei olisi vastaisuudessa käytettävissä. Avauspuheessaan puheenjohtaja Panu Patomäki korosti sitä, että hylätyksi tuleminen ei välttämättä tarkoita, että teos olisi huono, vaan se voi erilaisuudessaan poiketa toisten töiden sarjasta ja rikkoa sen.
Vuoden 1983 kesäkuussa Eero Railimo järjesti veistosnäyttelyn omalla pihallaan ja ateljeessaan. Heinolan Taide 1983 taas pystyttiin pitämään uudessa näyttelypaikassa Valtuustotalon alakerrassa. Jurytyksen hoiti taiteilija Paavo Pelvo ja esillä oli 29 teosta 12 tekijältä. Vuoden 1985 10-vuotisjuhlien kutsunäyttely pidettiin Valtuustotalon näyttelytilassa 17.3.–9.4. Paikallisten pankkien konttoreissa oli samaan aikaan esillä Heinolassa asuvien taiteilijoiden ja taiteenharrastajien näyttelyitä. Perinteinen Heinolan Taide pidettiin kaupunginmuseolla 3.–15.12. Raija Niemisen töitä oli esillä Kahvila Kärpäsessä, jonka omistaja oli toivonut töitä esille kahvilan seinille.
Vuonna 1990 vuosinäyttelyä ei voitu pitää, koska kaupungista ei löytynyt tarvittavia näyttelytiloja.
Vuoden 1995 20-vuotisjuhlanäyttely pidettiin taidemuseossa 3.–26.11. Näyttelyn avasi kaupunginjohtaja Pauli Ihamäki. Esillä oli 48 työtä 13 tekijältä. Jurytyksen hoitivat Tytti Haapasaari ja Panu Patomäki. Vuosinäyttely pidettiin tuttuun tapaan Valtuustotalolla. 6.–19.11. Lisäksi ravintola Heilissä oli näyttelyjen ajan esillä jäsenten maalauksia, puuveistoksia, tiffanytöitä ja posliinimaalauksia. Vuoden 1998 Heinolan Taide pidettiin taas uudessa paikassa eli WPK-talolla 9.–20.11. Vuoden 2001 vuosinäyttelyn WPK-talon terassille juryttänyt Susanna Judin piti tilaa erittäin rajallisena, koska ehjää seinätilaa oli rajoitetusti. Myös Tytti Haapasaari muistelee:
Kyllä se semmoista ajelehtimista oli, että kun kaikki mahdolliset Valtuustotalon kellarit ja vaikka mitkä me yritettiin, Harjupaviljongillakin ja WPK-talon aulassa siinä missä on se kahvila, mutta siinäkin kaikissa on niin kauheasti ikkunoita ja vähän seiniä ja on hirveen vaikea rakentaa näyttelyä. Kyllä näitä on tullut pystytettyä sitten jos jonkin näköiseen paikkaan.
Yhdistyksen tärkein tapahtuma vuonna 2000 oli 25-vuotisjuhlanäyttely Vanhassa kirjastossa 20.11.–3.12. Kävijöitä oli noin 300, ja näyttely sai mukavasti huomiota paikallisissa medioissa. Itä-Hämeen taidekriitikko Antti Tunkkarin mukaan moni näyttelyn taiteilijoista oli kehittynyt aimo harppauksin, ja Heinolan juhlanäyttelyssä taso oli korkeampi kuin koskaan. Esillä oli 30 teosta 13 tekijältä, näyttelyn jurytti Jenni Turtonen.
Helena Kontturi ja Ritva Lunkka skoolaavat juhlanäyttelyn avajaisissa 10.11.2025. Kuva: Kari Utti
Viimeinkin vuonna 2003 vuosinäyttely saatiin vakituisesti taidemuseolle 8.12.–11.1. Näyttelyyn valitsi juryttäjä Tiina Salmi 40 teosta 14 tekijältä. Näyttely sai paikallisessa lehdistössä hyvät arvostelut. Heinolan Taide päätyi viimeinkin oikeaan paikkaan, kirjoitti Ilkka Pihlajaniemi Itä-Hämeessä. Kävijöitä oli 974 henkilöä. Yhdistyksessä oltiin kiitollisia taidemuseolle pääsemisestä. Tytti Haapasaari muistelee:
Se oli semmonen juttu, että kyllähän sitä oli moneen kertaan kysytty, mutta kun Kari-Paavo oli sitä mieltä, että tämä nyt on, niin kuin onkin tietysti harrastajataiteilijayhdistys, että eihän nyt taidemuseolle voi tällaista mitään toritaidetta ottaa. Mutta sitten kun Kari-Paavo oli sen yhden vuoden virkavapaalla, meni sitten Gloria-lehteen päätoimittajaksi. Ehdittiin siihen väliin just. Me saatiin sinne yksi vuosinäyttely. Totta kai heinolalaiset on kiinnostuneita, mitä paikkakunnan väki tekee. Niitähän kävi siellä valtavasti. Siitä tuli ihan hyvää palautetta ja kaikkeen. Sillä me päästiin, että nyt on kaikki ollut hyvin.
Sihteeri Orvokki Rosberg kertoo Etelä-Suomen Sanomien haastattelussa:
Kokemus on niin hyvä, että haluaisimme heinolalaistaiteilijoiden vuosinäyttelystä taidemuseolla tradition. Taidemuseo avaa hyvin valvottuna näyttelypaikkana uusia mahdollisuuksia. Saamme paljon helpommin ammattitaiteilijoita mukaan.
Helmikuussa 2005 yhdistys täytti 30 vuotta. Sen juhlistamiseksi pidettiin Heinola-aiheinen kesänäyttely Heinolan Heilin pihamökissä. Vuoden päätapahtuma oli juhlanäyttely Heinolan taidemuseolla 10.12.–15.1. Vieraileva taiteilija oli Heli Hiltunen. Jäseniltä oli töitä kaikkiaan 52. Juryttäjä Tiina Salmi arvioi, että kaikki tarjotut työt olivat tasokkaita.
Kesän aikana 2012 Heinolan kirjastolla oli esillä kahden kuvataidekurssin teoksia: Lapsille suunnatun kurssin Taiteesta väriä ja voimaa sekä kollaasikurssin Akanvirran välkyt. Kollaasiteoksissa oli käytetty kekseliäästi pitsiä, nuotteja, kuivattuja kasveja, kiiltokuvia, helmiä, ruukkusoraa ja vanhoja maalauksia. Lasten kurssin vetäjä Sirpa Svahn-Kumpulainen oli yllättynyt lasten korkeasta taitotasosta. Hänen mukaansa lasten tekemisen taso kertoo ympäristöstä, jossa he elävät. Heinola on hieno kulttuurikaupunki.
Huhtikuussa 2013 hallitus päätti vuokrata entinen kulttuuritoimiston tilan Kauppakatu 5:stä yhdistyksen galleriaksi. Liiketila kunnostettiin talkoovoimin kesä-, heinä- ja elokuuksi. Gallerian nimeksi valittiin Galleria Sateenkaari ja se avattiin 3.6.2013. Kesäkuun näyttely Taidevirtaa Heinolassa oli jäsenten yhteisnäyttely, heinäkuun näyttely Sateenkaaren taidekesä oli kutsunäyttely ja elokuun näyttely Silmän ruokaa kuvista koostui edellä mainituista kurssitöistä. Sekä Galleria Sateenkaaren näyttelyt että Heinolan Taide 2013 saivat kiitosta taiteellisesta tasosta runsaalta kävijäjoukolta.
Vuonna 2015 juhlittiin yhdistyksen 40-vuotisjuhlavuotta. Taiteilija Marita Liulia oli juryttänyt vuoden 2014 vuosinäyttelystä teoksia kiertävään juhlanäyttelyyn, joka oli esillä palvelutalo Konsulinnassa, Mäntylä-kodissa, Hopeasillan vanhainkodissa, terveyskeskuksen kahviossa ja Kuusakosken tehtaan ruokalassa. Juhlanäyttely Heinolan taidemuseolla pidettiin 9.12.–6.1. Näyttelyn juryttäjä oli Salli Parikka-Wahlberg, kutsuttuina taiteilijoina olivat Galleria Lambertissa Tuomo Laakso ja Merja Parikka. Näyttely sai runsaasti kiitosta.
Suomi 100 vuotta -näyttely toteutettiin Suomi 100 Yhdessä -teemaa noudattaen järjestämällä poikkitaiteellinen näyttely Heinolan taidemuseossa yhdessä eri toimijoiden kanssa vuonna 2017. Yhteistyökumppaneita olivat Heinolan kameraseura, Heinolan taidemuseo, Heinolan vanhuspalvelut, Heinolan Mieslaulajat ja Heinolan musiikkiopisto. Näyttely oli esillä 14.12–21.1. Näyttelyn teema oli Salaperäiset metsämme. Kuvataiteilijoita ja kameraseuralaisia pyydettiin työstämään teoksia tästä aiheesta. Lisäksi näyttelyssä oli esillä metsäaiheisia runoja ja tarinoita vanhoista metsäuskomuksista. Näyttelyn jurytti lahtelainen Marja-Liisa Jokitalo. Näyttely sai runsaasti kiitosta siitä, miten valokuvat, maalaukset ja runot olivat vuoropuhelussa keskenään. Katsojat saivat kokonaisvaltaisen taide-elämyksen. Näyttelyn avajaisissa lauloi Heinolan Mieslaulajien kvartetti esittäen metsäaiheisia lauluja. Avajaisissa palkittiin Heinolan lintutarhan hoitaja Olli Vuori, koska hän tuo paikallislehden lukijoille mahdollisuuden osallistua luonnon tarkkailuun kirjoittamalla luontoretkistään lehteen. Näyttelyn aikana Heinolan musiikkiopiston oppilaat esittivät sovittuina aikoina musiikkia taidemuseolla, ja 10.1. esitettiin museolla koko perheen elokuva Metsän tarina. Näyttelyssä vieraili Heinolan kaupungin vanhusyksiköistä ikäihmisiä hoitajineen. Yhdistys kustansi heidän pääsylippunsa.
Heinolan Taide 2025 avajaistunnelmia. Vasemmalla kuvanveistäjä Panu Patomäki onnittelemassa Ritva Lunkkaa ja Henna Paasosta. Oikealla Henna Paasonen ja Mirja Aronen huolehtimassa avajaisten tarjoiluista. Kuvat: Kari Utti
Vuodesta 2015 on ollut tapana järjestää kesänäyttely Heinolan kirjastossa, vuodesta 2022 myös käsityökeskus Elämyspuodin galleriassa. Vuodesta 2024 on puolestaan järjestetty japanilaisen ikebana-taiteen kursseja, joiden jälkeen on pidetty näyttely kurssiteoksista Vanhalla kirjastolla kuvataiteilijoiden uusissa tiloissa. Siellä pidetään myös näyttelyitä yhdistyksen jäsenten teoksista avointen ovien aikaan.
LÄHTEET
Arvekari, Esa: Heinolan kuvataiteen koko kirjo näyttelyssä. Etelä-Suomen Sanomat 13.12.2003.
Haapasaari, Tyttti haastattelu 22.6.2022.
Pihlajaniemi, Ilkka: Heinolan Taide päätyi viimein oikeaan paikkaan. Itä-Häme 9.12.2003.
Toimintakertomukset 1975–2024