Vesistöt

Veden pinnalla näkyvä värikäs kalvo ei ole aina öljyä, vaan voi johtua luonnollisista syistä kuten veteen liuenneista metalleista. Erityisesti ojien vesissä luonnolliset metallin aiheuttamat kalvot ovat yleisiä.

Näin voit testata onko veden pinnalla oleva kalvo öljyä:

• Kun vedessä olevaan kalvoon tekee kepillä ikään kuin viillon, palaa öljy tasaiseksi peilikalvoksi, kun taas luonnollinen metallikalvo hajoaa eikä palaudu yhtenäiseksi.
• Punaruskea väri viittaa usein rautaan vedessä.
• Erityisesti päästön ollessa isompi öljyn tai bensiinin voi myös haistaa. Mikäli esimerkiksi ojassa tuoksuu bensiini, on se hyvä varmistus havainnolle. Hajua ei kuitenkaan aina esiinny!

Öljyhavainnoista tulee aina ilmoittaa viipymättä viranomaisille. Ota yhteyttä Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluun puhelimitse havainnon tehtyäsi.

Mikäli epäilet suurta tai akuuttia öljyvahinkoa, otathan yhteyttä pelastuslaitokseen 112.

Öljyä veteen voi päätyä vähäisissä määrin esimerkiksi veneiden polttoainetankeista. Tällaiset päästöt ovat harmillisia, sillä päästölähde hyvin harvoin saadaan selville.

Vaahto vedessä johtuu usein luonnollisista syistä, eikä syytä huoleen ole. Vaahto voi kuitenkin olla merkki myös vedenlaadun muutoksista.

Vaahtoa esiintyy niin jokien, järvien kuin merenkin rannoilla paikoissa, joissa aallot tai veden virtaus pääsevät sekoittamaan vettä. Vaahtoa voi myös kulkeutua kauempaa virtausten mukana.

Vaahtoaminen liittyy veden pintajännityksen muutoksiin. Vaahtoutumista lisäävät esimerkiksi veden happamuuden muutokset, levät, sienet ja bakteerit. Vaahdon väri voi vaihdella kirkkaan valkoisesta ruskeaan. Mitä enemmän vedessä on humusainetta, sitä ruskeampaa vaahto on.

Jos vaahtoa on vähäisesti tai vain silloin tällöin, voit seurata tilannetta itsenäisesti ja käyttää vettä huoletta normaalisti. Mikäli vaahtoaminen on poikkeuksellisen runsasta, vaahdossa tai vedessä on voimakas haju tai havaitset samassa yhteydessä kuolleita eläimiä tai muuta poikkeavaa, ota yhteyttä Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluun.

Järviveden laatu koostuu useista erilaisista tekijöistä. Veden laadun muutoksen taustalla voi olla yksittäinen syy tai laadun muutos voi olla seurausta useista tekijöistä, jotka pitkän ajan kuluessa ovat vaikuttaneet vesistön tilaan.

Yleisiä syitä vesistön tilan muutoksille ovat rehevöityminen ja veden tummuminen. Rehevöityminen johtuu vesistössä lisääntyneistä ravinteista. Tummuminen puolestaan pääosin veteen kertyvästä humusaineksesta. Lisääntynyt levämäärä tai syanobakteerit (sinilevä) ovat usein seurausta vesistön rehevöitymisestä.

Kasvillisuuden lisääntymisen seurauksena esimerkiksi kapeat lahdet voivat alkaa kuroutumaan umpeen, millä on usein negatiivisia vaikutuksia veden laatuun ja veden vaihtuvuuteen vesistössä.

Järven tai muun vesistön omien ranta-alueiden valumavesien lisäksi järveen valuu vettä usein huomattavasti laajemmilta valuma-alueilta. Tämän vuoksi veden laatua alentavia vaikutuksia voi kantautua hyvin kaukaakin itse vesistöstä.

Yksittäinen ihminen voi pyrkiä parantamaan järviveden laatua pienimuotoisilla kunnostustoimilla kuten oman rannan niitolla ja huolehtimalla ravinne- ja kiintoainekuormituksen minimoinnista omalla kiinteistöllä.

Kasvillisuuden vähentäminen parantaa veden vaihtuvuutta, ja voi siten parantaa rannan vedenlaatua. Huomioithan, että rannan kasvillisuudella on myös hyviä puolia, jonka vuoksi koko rannan kasvillisuutta ei kannata poistaa. Jätä erityisesti ojien suut niittämättä, sillä kasvillisuus pidättää ojasta valuvia ravinteita. Laajamittaisemmasta ja koneellisesta niitosta tulee ilmoittaa ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle 30 vuorokautta ennen niittoa. https://www.ely-keskus.fi/ilmoitus-rannan-ruoppauksesta-tai-niitosta

Järviveden laadun laajemmat parantamistoimet vaativat usein pitkäjänteistä suunnittelutyötä ja rahallista panostusta. Vedenlaadun parantamiseksi yhteistyö muiden rannan asukkaiden kanssa on tärkeää, ja asiasta kannattaa ottaa yhteyttä myös paikalliseen vesiosakaskuntaan tai vesiensuojeluyhdistykseen, heiltä saat lisää alueellista tietoa. Järjestäytyneet yhdistykset voivat hakea rahoitusta kunnostushankkeisiin.

Vedestä noustessa ihon pinnalla tuntuva limaisuus johtuu todennäköisesti limalevästä. Limalevä ei ole myrkyllinen tai muuten vaarallinen ihmiselle.

Limalevä on paljain silmin näkymätöntä, joten sen havaitseminen ennen uimista on varsin haasteellista. Limalevä voi aiheuttaa iho-oireita kuten kutinaa. Iho-oireita voi estää huuhtomalla ihon puhtaalla vedellä uimisen jälkeen tai kuivaamalla ihon huolellisesti pyyhkeellä.

Limalevää esiintyy yleisimmin humuspitoisissa järvissä ja lammissa.

Limalevän terveysvaikutuksista kuumennettuna, esimerkiksi mökkien pesu-, tiski- tai löylyvetenä, ei ole juurikaan tutkimustietoa. Limalevää sisältävää järvivettä voi oman harkinnan mukaan käyttää peseytymiseen ja muihin kotitaloustoimenpiteisiin. Järvessä voi uida, vaikka limalevää olisikin.  

Yleisin syy kalakuolemille on happikato vesistössä. Muita syitä voivat olla esimerkiksi vesistön happamuuden muutos, öljy- tai kemikaalivahinko sekä kalojen loiset ja muut sairaudet. Syy voi olla myös eri tekijöiden yhteisvaikutus. Happikato on tyypillistä yleisimmin matalissa rehevöityneissä järvissä ja lammissa.

Mikäli huomaat merkittäviä kalakuolemia, ota yhteyttä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen tai paikalliseen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukseen (Heinolassa Hämeen ELY-keskus).

Vesilinnuilla massakuolemien syynä voi olla lintuinfluenssa tai muu sairaus. Myös esimerkiksi öljy- tai kemikaalivahinko ja muut saasteet voivat olla syynä joissain tapauksissa.  

Jos huomaat useita kuolleita vesilintuja, ilmoita asiasta Päijät-Hämeen ympäristöterveyden eläinlääkäripalveluihin (kunnaneläinlääkäri). Usean kuolleen vesilinnun rajana pidetään viittä vesilintua.