Vieraslajit

Vieraslajit ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle Suomessa ja maailmalla. Suomeen on kotiutunut ihmisten matkassa runsaat 600 vierasta lajia. Uudessa elinympäristössään vieraslajit muuttavat ympäristöä, vaikeuttavat alkuperäisten lajien selviytymistä, levittävät tauteja tai aiheuttavat vahinkoa esimerkiksi viljelykasveille tai metsätaloudelle. Vieraslajit ovat toiseksi suurin uhkatekijä luonnon monimuotoisuudelle maailmassa.

Vieraslajit.fi
Maa- ja metsätalousministeriö – Vieraslajit

Vieraslajit kieltää

Vieraslajilainsäädäntömme perustuu EU:n asetukseen vieraslajeista (1143/2014). Pääsääntönä on, että mitään vieraslajia ei saa kasvattaa, istuttaa, kylvää siten, että se voi päästä ympäristöön (Vieraslajilaki 3 §).

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) velvoittaa kiinteistön omistajan huolehtimaan toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvän haitallisen vieraslajin hävittämiseksi tai sen leviämisen rajoittamiseksi, jos esiintymästä voi aiheutua merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle tai vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle. Lakia täydentää valtioneuvoston asetus haitallisista vieraslajeista (1725/2015).

EU:n vieraslajiasetuksen lajeihin sisältyvät Suomessa tavattavista vieraskasveista ja eläinlajeista:

Vieraslajiluettelo

Ilmoita vieraslajeista

Jos tapaat ympäristöstäsi vieraslajeja, tallenna tieto Luonnontieteellisen keskusmuseon portaaliin vieraslajit.fi. Kansallisen vieraslajiportaalin avulla kerätty tieto mahdollistaa tehokkaan torjunnan suunnittelun ja vieraslajien levinneisyyden seuraamisen.  Heinolan kaupungin alueilla olevista havainnoista voit ilmoittaa myös suoraan Heinolan kaupungin palautepalvelun kautta kohdasta vieraslajien ilmoitukset.

Vieraslajien käsittely

Vieraslajien torjunnasta syntyvää puutarhajätettä ei saa kompostoida tai viedä luontoon. Vähäiset määrä puutarhajätettä voidaan hävittää kätevästi kotitalouden sekajätteenä. Lisätietoa vieraskasvilajien puutarhajätteen käsittelystä löydät jätehuoltoyhtiö Salpakierron sivuilta.

Psst… Huolehtimalla oman kiinteistösi vieraslajien torjunnasta estät niiden leviämistä ympäristöön ja lähimetsiin. Pienialaiset esiintymät ovat helppoja torjua kotikonstein. Kiitos, kun olet mukana taistelussa vieraslajeja vastaan.

Minne laitan tai vien poistamani vieraslajit?

Poistetut vieraslajit tulee hävittää oikein, jotta ne eivät leviä takaisin ympäristöön.

Kotitalouksilta syntyvä maltillinen määrä kasvijätettä voidaan käsitellä myös omalla kiinteistöllä tai kiinteistön jätteiden mukana pääpiirteissään seuraavasti: lehdet ja varret voidaan maaduttaa kasvin kasvupaikalla, mutta kukinnot ja juurakot tulee hävittää muovipussissa sekajätteenä. Älä levitä kasvien eri osia ympäri pihaa, jotta vältät kasvin laajemman leviämisen!

Jos kasvijätettä syntyy enemmän kuin vähäinen määrä, tulee jäte toimittaa asianmukaiseen keräyspisteeseen. Huolehdithan, ettei vieraslajeja sisältävä jäte pääse leviämään ympäristöön kuljetuksen aikana.

Siruetanat: Kuolleet espanjansiruetanat voi laittaa muovipussissa sekajätteeseen. Omaan kompostiin tai kompostoriin niitä ei kannata laittaa, sillä elävät espanjansiruetanat syövät kuolleita lajikumppaneitaan.

Älä vie mitään kasvi- tai puutarhajätettä metsään tai toisten maille! Puutarhajätteen sijoittaminen oman kiinteistön ulkopuolelle ilman asianmukaista lupaa on jätelaissa (646/2011) kiellettyä!

Lisätietoa vieraslajien hävittämisestä löydät esimerkiksi Vieraslajit.fi- sivustolta.

Vieraslajit kunnan omistamilla mailla

Kunnan omistamilta mailta voi omatoimisesti hävittää vieraslajeja, kun hävittäminen tapahtuu oikeaoppisesti. Heinolan kaupunki pyrkii hävittämään mailtaan vieraslajeja, kun resurssit riittävät. Esimerkiksi lupiinin laajan levinneisyyden vuoksi kaupunki ei kuitenkaan valitettavasti pysty kitkemään lajin vaatimalla tasolla. Torjuntaa tehdään ensisijaisesti tärkeiden luontokohteiden ympäristössä.

Teiden varsilla olevat lupiinit niitetään tiealueen niittojen yhteydessä.

Vieraslajien haitat

  • aiheuttavat tauteja
  • muuttavat elinympäristöjen rakennetta
  • saalistavat alkuperäisiä lajeja
  • kilpailevat alkuperäisten lajien kanssa
  • voivat risteytyä alkuperäisten lajien kanssa
  • osa vieraslajeista leviää voimakkaasti, kuten

Jättiputki

Jättiputki on Suomen luonnossa vieraslaji, jonka kasvinesteessä on furanokumariinia. Auringon UV-säteilyn kanssa furanokumariini aiheuttaa iholle palovamman kaltaisia, hitaasti paranevia rakkuloita. Kasvi on vaarallinen etenkin lapsiperheiden asuinympäristössä!

Herkemmät ihmiset voivat saada altistumisesta hengitystieoireita, joten jättiputken käsittelyssä hengitys- ja silmäsuojaimet ovat välttämättömät.

Kiinteistön omistaja on velvollinen poistamaan jättiputkiesiintymän, jotta se ei pääse leviämään ympäristöön. Naapurikiinteistöjen omistajien kannattaa olla valppaina ja tarttua torjuntatoimiin maallaan sekä tiedottaa ongelmakohteen maanomistajalle itse heti, kun ongelma havaitaan.

Jättiputkilajeja on torjuttu lapiolla pistämällä, niittämällä, vana katkaisemalla, peittämällä ja viime vuosina myös glyfosaattipitoisella torjunta-aineella.

Heinolan kaupungin viherpalveluilta voi pyytää neuvoa sekä apua jättiputkien hävittämiseen.

Jättipalsami

Jättipalsami on yksivuotinen mehevävartinen suurruoho, jolla on suuret vaaleanpunaiset kukat. Kasvustojen hävittäminen perustuu siihen, että uusien kasvien muodostuminen estetään kitkemällä kasvit ennen siementen kypsymistä. Yksi kasvi tuottaa tuhansia siemeniä ja on hyvin tehokas leviämään ja valtaamaan kasvuympäristön muilta kasvilajeilta.

Jättipalsamin torjunta kannattaa aloittaa ennen kukintaa ja siementen kypsymistä. Jos loppukesällä jättipalsamin kukinta on jo pitkällä ja siemenet ovat jo ehtineet muodostua, saattavat torjuntatyöt jopa edistää siementen leviämistä lähiympäristöön. Kitkentä ja niitto ovat tehokkaita keinoja päästä eroon jättipalsamista.

Pihallani on jättipalsamia mitä teen?

Vieraslajien, kuten jättipalsamin poisto on kiinteistön omistajan vastuulla.

Kuka tahansa voi torjua omatoimisesti jättipalsamia kiinteistöltään, kasvi ei ole ihmiselle vaarallinen.

Jättipalsamin torjunta on parasta aloittaa touko-kesäkuussa ennen kukintakauden alkua, jotta siemenet eivät pääsisi leviämään maastoon. Jättipalsamia torjutaan niittämällä tai kitkemällä se pois vähintään 2 kertaa kasvukauden aikana.

Kitke kasvi juurineen maasta. Jos kasvissa on siemeniä (kukintoja), katkaise ensin kukkiva latva varovasti muovipussiin. Lehdet ja varret voi maaduttaa kasvupaikalla, mutta ne on hyvä talloa, jotta kasvi ei juurru takaisin. Siemeniä sisältävät kasvinosat voit hävittää sekajätteenä.  

Jättipalsamin täydellinen poistaminen alueelta vaatii pitkäjänteistä työtä, kitkentää kevätkesällä jopa usean vuoden ajan.

Lisätietoa vieraslajeista ja niiden torjunnasta löydät muun muassa vieraslajit.fi-sivustolta.