Valkjärven alue – KAMPI-hankkeet

Kohde pähkinänkuoressa

Miksi Valkjärvi?

• Valkjärvi on kirkasvetinen järvi, jonka luonnonarvot ja erämaiset piirteet ovat säilymisen kannalta riippuvaisia valuma-alueen vesiensuojelusta ja ennallistamisesta.
• Paikallinen yhdistys on teettänyt luontokartoituksia, ennallistanut pienvesiä ja tekee jatkuvaa vedenlaadun seurantaa.
• Yhteistyössä maanomistajien, viranomaisten ja sijoittajatoimijan kanssa on edistetty vapaaehtoista suojelua ja käynnistetty keskusteluja käytännön ennallistamisratkaisuista.

Keskeinen haaste (tilannekuva):
Valuma-alueen ojitukset (mm. Kammiosuon suunnalla) ovat lisänneet humuksen, ravinteiden ja kiintoaineksen kulkeutumisen riskiä alapuolisiin vesistöihin. Tavoitteena on katkaista kuormitus ja palauttaa pienvesien luontainen toiminta.

Tilannekuva 2025–2026

Kuormitus syntyy valuma-alueella – vaikutus näkyy alapuolisissa vesissä

KAMPI-kokonaisuuden ydin on vähentää ojitetulta suolta ja uomista kulkeutuvaa humusta, ravinteita ja kiintoainesta, jotka heikentävät veden laatua ja elinympäristöjä (mm. kalasto ja rapukanta).

Maastohavainnot: uomat, lähteet ja ojitusten vaikutus

Maastokäynneillä on tunnistettu useita kohtia, joissa:

• lähteitä kuivuu, koska vettä valuu läheisiin kaivettuihin ojiin

• joissain kohdissa lähdevesi sekoittuu ojitettujen alueiden vesiin (tulva-aikaan korostuu)

• uomat ovat paikoin kaivettu syviksi, mikä muuttaa virtaamaa ja kuivattaa ympäristöä

• kuivina jaksoina osa uomista voi olla hetkellisesti lähes vedettömiä, mutta tulva-aikoina kuormitusriski kasvaa

Tilannekuvan kannalta keskeinen periaate on: väliaikaiset vesiensuojeluratkaisut voivat auttaa, mutta pysyvin vaikutus syntyy, kun ojituksen aiheuttama hydrologinen häiriö korjataan valuma-alueella. Järvi on tyypiltään lähdepohjainen karu järvi, jonka luontaisen ekologian häiriöherkkyys tulee huomioida kunnostustoimien vaikuttavuutta arvioitaessa. Vesiensuojelutoimet valuma-alueella palauttavat parhaimmillaan myös pienvesien ja suoluonnon tilaa alueella kohti Helmi-keskittymän tavoitteita. Toimenpiteiden arviointiin tarvitaan vielä lisää luontoselvityksiä.

KAMPI – vaiheistettu eteneminen (KAMPI 1 + KAMPI 2)

KAMPI on Itä-Hämeen Helmi -keskittymän (pienvesi-/valuma-aluepainotus) kokonaisuus, jossa eteneminen on vaiheistettu:

KAMPI 1 – nopeammat, kohdennetut korjaustoimet

KAMPI 1:n alkuperäinen ajatus oli toteuttaa laskeutusallas rantavyöhykkeelle ja tehdä lisäksi muita kuormitusta vähentäviä toimia yläjuoksulle saakka. Maastossa ja rahoitus-/laatuvaatimusten tarkastelussa kuitenkin havaittiin, että suunniteltu allasratkaisu ei sellaisenaan täytä mitoitus- ja toimivuuskriteerejä (valuma-alueen kokoon suhteutettu mitoitus, maaperän soveltuvuus, tulvatilanteet). Painopiste hankkeessa on siirtynyt puhtaiden hulevesien erottamiseen kuormituspisteistä ja kuormituksen hallintaan rantavyöhykkeen läheisyydessä. Hankkeen suunnitteluvaihe etenee vuonna 2026 kartoitusten ja neuvotteluiden muodossa.

KAMPI 2:ssa poistetaan kuormituksen perussyy palauttamalla ojitettu suoalue luonnontilaisemmaksi. Tämä on se vaihe, joka tekee KAMPI 1:n toimista aidosti “pysyvän vaikutuksen” mahdollistavia: kun valuma-alueen hydrologia palautuu, myös kuormitus pienenee ja alapuolisten vesien tila vakautuu.

Yhteistyö Heinolan kaupungin kanssa

Heinolan kaupunki on toiminut yhtenä neuvonantajana hankkeen alusta lähtien. Hankkeessa on mm. tehty ekskursio Isiäis-järvelle, jossa hankkeen suunnitelmaa käytiin läpi ja sen toteutettavuutta ja painopisteitä saatiin tarkistettua parempaan suuntaan.

Isiäisen kohteella 18.3. 2025 tehty maastokäynti toimi käytännönläheisenä “työpajana”, jossa tarkasteltiin vesienhoidon ja elinympäristöjen kunnostuksen ratkaisuja paikan päällä ja peilattiin niitä suoraan Valkjärven alueen tarpeisiin. Retkellä käytiin läpi rakenteellisia keinoja kuormituksen hillintään (kuten uoman ohjaukset ja laskeutusratkaisut), vedenpinnan hallinnan periaatteita sekä toimenpiteiden mitoituksen ja toimivuuden kriittisiä reunaehtoja eri virtaamatilanteissa. Samalla tunnistettiin ne kohdat, joissa suunnittelussa on tärkeintä varmistaa maastosta korkeustasot, maaperän soveltuvuus ja vaikutusalueet, jotta toteutus on sekä teknisesti toimiva että luvituksen ja maanomistuksen kannalta selkeä. Isiäinen antoi konkreettisen vertailupohjan: kun perusperiaatteet – veden reitit, kuormituksen lähteet ja hallintapisteet – tehdään näkyviksi maastossa, myös Valkjärven KAMPI-toimenpiteiden vaiheistus ja tarvittava esisuunnittelu tarkentuvat olennaisesti.

Tapaaminen Kaakkois-Suomen EVK:ssa selvensi tilannetta mahdollisista rahoitusmalleista. EVK:n isännöimä tapaaminen oli monella tavalla merkittävä tilannekuvan tarkastelun kannalta. Keskustelua käytiin mm. Helmi-ohjelman tavoitteiden ja KAMPI-hankkeiden tavoitteiden rajapinnoista sekä toimenpiteiden priorisoinnista perusongelman ratkaisuksi.

Roolit ja yhteistyö

Kokonaisuus rakentuu Valkjärven Suojelijat ry:n paikallisesta toiminnasta ja seurannasta, Itä-Hämeen Helmi -keskittymän koordinaatiosta, ELY-asiantuntijoiden ohjauksesta sekä maanomistajien ja muiden kumppanien sitoutumisesta.

Valkjärven suojelijoiden yhteistyö UnitedBankers -rahoitusyhtiön kanssa

Seuraavat askeleet

Työ etenee

1) esisuunnitteluun ja tarkentaviin mittauksiin (luontoselvitykset, veden laadun mittaukset, vaihtoehtojen toteutettavuus, neuvottelut),

2) lupapolkuun ja sopimuksiin (vesilaki, vesialueen omistajat, maanomistajien suostumukset ja vaikutusalueen rajaus),

3) KAMPI 1:n kohdennettujen toimien toteutukseen valituissa pisteissä sekä

4) KAMPI 2:n ennallistamiskokonaisuuden suunnitteluun ja toteutukseen vaiheistetusti

Valkjärven eteneminen nojaa siihen, että valuma-alueen kuormitusta vähennetään sekä nopeasti vaikuttavilla toimilla että pysyvillä ennallistamisratkaisuilla, ja että kokonaisuus viedään läpi tiukalla esisuunnittelulla, selkeällä lupapolulla ja yhteisesti sovitulla yhteistyörakenteella.