Itä-Hämeen Helmi-keskittymä
Itä-Hämeen Helmi-keskittymä on osa valtakunnallista Helmi-elinympäristöohjelmaa. Se on Päijät-Hämeessä Sysmän ja Hartolan alueelle sijoittuva laaja luontokokonaisuus , jossa pyritään sovittamaan yhteen ihmisten elinkeinot ja elämäntapa sekä luonnon hyvinvointi. Itä-Hämeessä on vuosisatojen ajan eletty kartanoiden ja suurtilojen maaseutualueilla, joissa perinteinen karjatalouteen pohjautuva maatalous on muovannut luonnonympäristöä. Viime vuosikymmeninä alue jäi kuitenkin osin luonnonhoitotoimien katveeseen, eli aktiivista kunnostus- ja hoitotyötä on ollut vähän. Nyt Itä-Hämeen Helmi-keskittymä kokoaa yhteen paikalliset toimijat, maanomistajat ja asiantuntijat edistämään luonnonhoitotyötä alueella. Tarkoitus on, että ihmisten ja luonnon hyvinvointia ja elämäntapaa pidetään yhteisenä tavoitteena.
Helmi-ohjelma ja Helmi-keskittymät
Helmi-elinympäristöohjelma (2021–2030) on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma heikentyneiden elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Helmi-ohjelmalla vahvistetaan Suomen luonnon monimuotoisuutta konkreettisilla kunnostus- ja hoitotoimilla. Toimenpiteitä kohdennetaan viiteen elinympäristöteemaan:
- Soiden suojelu ja ennallistaminen: ojitettujen ja heikentyneiden soiden vesitasapainon palauttaminen (esim. ojien tukkiminen)
- Lintuvesien ja kosteikkojen kunnostus: rehevöitymisen ja umpeenkasvun torjunta esimerkiksi niitoilla, hoitokalastuksella ja tarvittaessa ruoppauksilla
- Perinnebiotooppien hoito: perinteisen maatalouden muovaamien niittyjen, hakamaiden ja metsälaitumien ennallistaminen ja ylläpito mm. raivauksin, niitoin ja laidunnuksella
- Metsäisten elinympäristöjen hoito: lehtojen, jalopuumetsien, harjualueiden ja muiden monimuotoisten metsien hoito esim. poistamalla varjostavaa puustoa tai tekemällä kulotuksia
- Pienvesien ja rantaluonnon kunnostus: purojen, lampien, lähteiden ja ranta-alueiden tilan parantaminen mm. kiveämällä uomia, poistamalla haitallisia vesirakenteita ja torjumalla vieraslajeja
Helmi-ohjelmassa toimenpiteitä tehdään niin luonnonsuojelualueilla kuin niiden ulkopuolellakin, aina maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuen. Tärkeä tavoite on toteuttaa kunnostuksia laajemmissa kokonaisuuksissa eri toimijoiden yhteistyönä, jotta luonnonhoitotyö olisi sekä ekologisesti että taloudellisesti mahdollisimman vaikuttavaa. Helmi-keskittymät ovatkin työkalu tähän: ne ovat ekologisesti ja maakunnallisesti merkittävien elinympäristöjen aluekokonaisuuksia, joilla tunnetaan olevan runsaasti ennallistamis- ja hoitotarpeita. Maakunnalliset Helmi-yhteistyöryhmät tunnistavat ja ehdottavat näitä keskittymiä, jotta toimenpiteet voidaan kohdentaa juuri sinne, missä ne tuottavat eniten hyötyä ja tukevat toisiaan.
Helmi-keskittymän nimeäminen itsessään ei tuo maanomistajille uusia velvoitteita tai rajoituksia. Kyse ei ole uudesta suojelualueesta, eikä keskittymälle ole piirretty tarkkoja karttarajoja – rajaukset ovat ohjeellisia ja voivat elää ajan myötä. Kaikki luonnonhoitotoimet ovat yhä vapaaehtoisia, kannustamalla mukaan halukkaita maanomistajia ja sidosryhmiä. Helmi-keskittymä on siis ennen kaikkea yhteistyön foorumi ja suunnittelun väline, jonka avulla alueen eri tahot voivat yhdessä edistää luonnon monimuotoisuutta.
Sysmään ja Hartolaan perustetun Helmi-keskittymän tausta
Itä-Hämeen Helmi-keskittymä on jatkumoa alueella tehdylle aktiiviselle Helmi-työlle, jota Heinolan kaupunki on viime vuosina koordinoinut. Vuosina 2022–2025 Heinola toteutti yhdessä kumppaneiden kanssa kolme Helmi-hanketta (Itä-Hämeen Helmi I–III) Heinolan, Sysmän, Hartolan sekä Iitin alueilla. Näissä hankkeissa parannettiin lintujärvien ja perinnebiotooppien tilaa useilla kohteilla: esimerkiksi Heinolan Isiäis-järvellä aloitettiin lintuveden kunnostus, Sysmässä ja Heinolassa avattiin umpeenkasvaneita niittyjä uudelleen laidunnukselle, ja Hartolan Pikku-Leppälahdella sekä Iitin Kuoppasuonlahdella käynnistettiin lintuvesien hoitotoimia. Nämä paikalliset onnistumiset osoittivat, että yhteistyöllä on mahdollista elvyttää tärkeitä elinympäristöjä Itä-Hämeessä. Helmi-keskittymäksi sopiva alue tunnistettiin Sysmä-Hartola -alueelta. Helmi-keskittymän perustaminen laajentaa ja vahvistaa tätä työtä omalla alueellaan.
Itä-Hämeen Helmi-keskittymän ydinajatus on ihmisen ja luonnon yhteinen hyvinvointi. Alueen kartano- ja kyläyhteisöt ovat perinteisesti hyödyntäneet ympäröivää luontoa – niittyjä, metsiä, peltoja ja kalavesiä – kestävällä tavalla, joka samalla loi elinympäristöjä lukuisille kasvi- ja eläinlajeille. Esimerkiksi avoimet rantaniityt ja hakamaat syntyivät vuosisatojen kuluessa karjan laiduntaessa, ja nämä perinnemaisemat ovat tänä päivänä luonnon monimuotoisuuden helmiä, kun niitä hoidetaan oikein. Helmi-keskittymä pyrkii palauttamaan osan tästä tasapainosta nykyajassa: mukana olevat maanomistajat voivat vapaaehtoisesti aloittaa esimerkiksi niittyjen kunnostuksen raivaamalla pusikoituneita alueita ja tuomalla laiduneläimiä takaisin maisemaan. Heinolan kaupungin koordinoimana on kokeiltu jopa innovatiivisia menetelmiä. Pikku-Leppälahdella käytetty naurulokkilautta on seurausta pilotoinnista, jossa naurulokkiyhdyskunnan palauttamiseksi rakennetun lauttamallin rakennetta ja asentamista on kehitetty. Kaikki nämä toimet hyödyttävät sekä luontoa että paikallisyhteisöjä: maisemat avautuvat jälleen, uhanalaiset lajit saavat elintilaa ja toisaalta esimerkiksi laidunnus voi tuoda maanomistajille uusia mahdollisuuksia hyödyntää maitaan kestävästi.
Alueelle tyypilliset pienet järvet, lammet ja rannat ovat myös keskiössä Helmi-keskittymässä. Sysmän ja Hartolan seudulla on useita arvokkaita lintuvesiä – matalia järviä ja lahtia, joiden rannoilla pesii vesilintuja. Monin paikoin nämä lintuvedet ovat ajan myötä kasvaneet umpeen, kun perinteinen niitto ja laidunnus on vähentynyt ja rehevöityminen on kiihdyttänyt ruovikoiden leviämistä. Helmi-keskittymän puitteissa tällaisia kohteita kunnostetaan: järvien rantaruovikoita niitetään ja poistetaan, jotta vesilinnut löytävät pesimäpaikkoja . Myös muita tukitoimia tehdään, kuten petojen torjuntaa lintujen pesimärauhan turvaamiseksi ja tekopesimälauttojen asentamista vesilinnuille. Lintuvesien kunnostuksessa on tärkeää huolehtia myös vesiensuojelutoimenpiteistä. Kun vesien tila paranee, hyötyvät paitsi luonnon monimuotoisuus myös paikalliset asukkaat ja mökkiläiset – puhtaammat rannat, kauniimmat maisemat ja virkistysmahdollisuudet kasvavat.
Itä-Hämeen Helmi-keskittymä ei synny tyhjiössä, vaan sen taustalla on monipuolinen yhteistyöverkosto. Maakunnallisen elinvoimakeskuksen kokoama Helmi-yhteistyöryhmä, jossa on edustajia mm. viranomaisista, kunnista, luonnonsuojeluyhdistyksistä, maanomistajista, metsätalouden toimijoista ja vesienhoitoyhdistyksistä, on ollut keskeisessä roolissa keskittymän valmistelussa. Yhteistyöryhmän aloitteesta Itä-Hämeen Helmi-keskittymä ehdotettiin Helmi-ohjelman valtakunnalliselle seurantaryhmälle, joka hyväksyi sen mukaan ohjelmaan. Heinolan kaupunki koordinoi tämän keskittymän toimintaa paikallistasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa säännöllistä vuoropuhelua ja tiedonjakoa: maanomistajia lähestytään tarjolla olevista Helmi-toimenpiteistä, kunnissa ja yhdistyksissä suunnitellaan hankkeita ja haetaan rahoitusta ja valtion viranomaistahot toteuttavat oman toimintasuunnitelmansa mukaisia hoitotoimenpiteitä. Kun keskittymän puitteissa päästään toteuttamaan luonnonhoitotöitä, on tavoitteena saavuttaa suurempi yhteisvaikutus – usean kohteen kunnostus samanaikaisesti samassa maantieteellisessä kokonaisuudessa vahvistaa luonnon tilaa tehokkaammin kuin yksittäiset pistemäiset teot.
Yhteistyöhön kuuluu myös avoimuus ja viestintä. Itä-Hämeen Helmi-keskittymän etenemisestä kerrotaan sekä virallisissa raporteissa että julkisesti. Tältä sivustolta löytyvät jatkossa päivitykset ja alasivut keskittymän hankkeista, kun konkreettisia toimia käynnistyy. Lisäksi keskittymä näkyy sosiaalisen median kanavissa – esimerkiksi Itä-Hämeen Helmi löytyy Facebookista, Instagramista ja Heinolan kaupungin YouTube-kanavalta, joissa jaetaan kuvia ja kuulumisia paikan päältä luonnosta. Kuka tahansa kiinnostunut voi seurata näitä kanavia ja osallistua keskusteluun ja tiedon levittämiseen. Yhteisöllisyys onkin yksi keskittymän kantavista voimista: luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on meidän kaikkien yhteinen asia, ja jokainen teko – olipa se niittotalkoisiin osallistuminen, oman rannan jättäminen luonnontilaisemmaksi tai vaikkapa Helmi-ohjelmasta viestiminen eteenpäin – on arvokas helmi tässä ketjussa.