Ympäristö ja luonto
Ympäristövalvonnasta löydät ympäristönsuojeluun liittyvät ajankohtaiset tiedotteet, ympäristönsuojelun taksat, ympäristönsuojelumääräykset sekä tietoa luvista ja ilmoituksista.
Ympäristön tilasta löydät tietoa ja raportteja Heinolan ilmanlaadusta, maaperästä, melusta, pohjavesistä ja vesistöistä.
Luonnosta löydät tietoa Heinolan nimikkolajeista, luonnonsuojelusta, vieraslajeista sekä kestävästä kehityksestä ja ilmastosta. Kestävä kehitys ja ilmasto sisältää tietoa ilmastokumppaneista, Green Heinolasta ja kansainvälisistä sopimuksista.
Heinolan nimikkolajit
Ketonukki (Androsace septentrionalis)
Heinolan kaupungin nimikkokasvi ketonukki on yksivuotinen ketojen esikkokasvi. Se on hyvin hento ja pienikokoinen (yleensä 3-20 cm) kasvi, jonka valkoiset pienet kukat muodostavat 5-30 kukan sarjakukinnon vanan päähän. Lehdet ovat vanan tyvellä pienenä, varhain alkukesällä kuivuvana ruusukkeena.
Ketonukkia on tavattu Suomessa Ahvenanmaalla ja Manner-Suomen eteläosissa yhteensä noin 60 paikalta. Nykyisin tunnettuja esiintymiä on jäljellä enää 12. Suomen laajimmat ja runsaimmat ketonukin kasvustot sijaitsevat Heinolan kaupungissa. Paras kasvupaikka on rauhoitettu Miljoonaluiskan luonnonsuojelualueeksi vuonna 1996.
Ketonukki on asetuksella rauhoitettu uhanalainen laji, joka on lisäksi luokiteltu erityisesti suojeltavaksi. Ketonukin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irti leikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on kielletty. Sama koskee sen siemeniä.
Ketonukkia uhkaavat muun muassa kasvupaikkojen heinittyminen ja rakentaminen. Ketonukille on laadittu suojelusuunnitelma, jossa annetaan suosituksia kasvupaikkojen hoitoa varten. Heinolan kaupunki on hoitanut oma-aloitteisesti ketonukin vahvimpia kasvupaikkoja 1970-luvulta lähtien niittämällä alueita vuosittain.
Sopivin niittoajankohta on heinäkuun loppupuoli, jolloin pääosa siemenistä on kypsynyt. Niittotähteitä ei tule heti kuljettaa pois kasvupaikoilta, sillä vielä kypsymättömät siemenet kypsyvät myös irti leikatuissa versoissa ja varisevat aikanaan pois. Elokuussa yleensä kaikki kodat ovat jo tyhjiä ja niittotähteet viedään pois.
Vähäinen liikkuminen ketonukin kasvupaikoilla luo uusia pieniä aukkopaikkoja maanpintaan ja on ketonukin uudistumiselle eduksi.
Lue lisää: Luontoportti: Ketonukki
Ilves (Lynx lynx)
Heinolan kaupungin nimikkoeläin, ilves, on ainoa luonnonvarainen kissaeläin Suomessa. Se on suuri, raskastekoinen kissaeläin, jolla pitkät raajat ja suurianturaiset tassut. Turkin väritys vaihtelee: kesällä se on punaruskea, talvella harmahtava. Usein ilveksellä on mustia täpliä etenkin jaloissa. Suomessa ilvestä tavataan lähes koko maassa, hyvin vähän kuitenkin poronhoitoalueella, eikä Ahvenanmaalla ollenkaan.
Ilveksen voit nähdä myös Heinolan kaupungin logossa sekä vaakunassa.
Pikkusinisiipi (Cupido minimus)
Heinolan kaupunginvaltuusto on hyväksyi vuonna 2024 kaupungin nimikkoperhoseksi pikkusinisiiven. Pikkusinisiipi on kangas- ja ketosinisiiven kanssa paitsi pienimmät sinisiipemme, myös pienimmät päiväperhosemme. Ruskea siipien yläpinta ja mustatäpläinen alapinta, josta puuttuvat punaiset kuviot, erottavat vain harvoilla paikoilla Suomessa tavattavan pikkusinisiiven muista sinisiivistä, lukuun ottamatta selvästi suurempaa niittysinisiipinaarasta. Siitä pikkusinisiiven erottaa etusiiven täplien muodostaman suoremman linjan avulla.
Vaikka pikkusinisiipeä tavataan Suomessa vain parilla alueella, laji on niillä runsaslukuinen. Paikkauskolliset naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvien kukinnoille. Toukille kehittyy rauhanen, josta ne erittävät sokeripitoista ja ravitsevaa eritettä, jota muurahaiset mielellään nuolevat. Tästä syystä muurahaiset toisinaan vierailevat toukkien luona ja suojelevat niitä.