Heinola kaupunki juhlii nyt alkavana vuonna 250-vuotista olemassaoloaan, sillä läänin residenssi siirrettiin Loviisasta 1776 Heinolaan. Tästä aikakaudesta meille on säästynyt mm. Lääninkivalteri Aschanintalo pihapiireineen.
Juhlavuosi tulee näkymään kaikkialla kaupungissa kaikkien palvelualueiden toimesta – kaduilla, kouluissa, tapahtumissa ja kulttuurin keinoin innostavina sekä yhteisöllisinä tekoina. Pääjuhlaa vietämme Unelmien Heinola -tapahtuman yhteydessä.
Toivomme myös, että yritykset ja yhteisöt ottavat osaa juhlaan ja sen näkyvyyden edistämiseen toimintaansa soveltuvilla tavoilla. Olethan yhteydessä viestintään (viestinta@heinola.fi) niin jutellaan lisää mahdollisuuksista mukanaoloon.
Juhlavuoden kunniaksi Heinolan kaupungin brändi-ilme rikastuu kuvituksella ja 250-tunnuksella. Juhlavuoden tunnusta tulee hyödyntää esimerkiksi tapahtumista viestiessä. Tunnukset ja kuvitukset kaupungille on laatinut mainostoimisto ILME.
Juhlavuoden aikana käytämme myös sosiaalisessa mediassa hashtagia #Heinola250. Tulemme myös rikastamaan sosiaalisen median viestintää erityisellä 250-some-kehyksellä.
Juhlavuodelle on avattu oma verkkosivu www.heinola.fi/250 , jonka sisältöä tullaan rikastamaan alkuvuodesta.
Annetaan juhlan näkyä toiminnassa ja tekemisessä koko kaupungin voimin!
Lisäksi juhlavuoden tarinaa taustaksi.
Kun on aihetta juhlaan, silloin juhlitaan. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta unohtuu liian helposti eteenpäin paahdettaessa. Rakkaalle 250-vuotiaalle Heinolallemme syitä juhlaan on ennättänyt kertyä rutkasti.
Heinolan kaupunki sai alkunsa vuonna 1776, kun vanhimman läänin maaherran residenssi siirrettiin Loviisasta keskeisemmälle paikalle virran varrelle.
1800-luvulla vehreä ja runsas järvinen Heinolamme oli vireä kylpyläkaupunki, ja nykypäivään asti kantanut maine Suomen kesäpääkaupunkina alkoi rakentua.
1900-luvulla siltojen kaupunkiin kohosivat sen ikoniset sillat. Ensin rautatiesilta 1932, perään Tähtiniemen silta 1993. Nämä tekivät Heinolastamme helpommin saavutettavan niin yrityksille kuin matkailijoille. Jo vuosikymmeniä sitten kaupunkimme oli myös merkittävä kulttuuri- ja urheilukaupunki: 1899–1972 Seminaarista valmistui yli 3500 opettajaa ja Suomen urheiluopisto aloitti toimintansa 1927.
2000-luvulla Heinolassamme on hyvä kasvaa isoksi uusituissa kouluissa ja päiväkodeissa. Viime vuosina kiinnostus kaupunkiamme kohtaan on kasvanut myös matkailijoiden keskuudessa: niin museot kuin kesäteatteri vetävät matkailijoita nauttimaan Heinolan suvesta. Lisäksi uusia yrityksiä on löytänyt luoksemme – tästä esimerkkinä Vuohkallioon nouseva uusi liikekeskus.
Juhlavuonna haluamme keskittyä Heinolassamme kasvavaan hyvään. Vierivä kivi ei sammaloidu, eikä liikkuva kaupunki kangistu kaavoihin. Joskus askeleet ovat pienen pieniä, mutta kuten Kymijoella, Heinolamme suunta on selvä: eteenpäin. Kaupunkimme vain paranee vanhetessaan kuin Rantapuiston poppeli.
Siksi kutsumme kaikki juhlimaan yhteistä Heinolaamme!