Teollisuuden alat

Heinolan teollisuus muuttui sotien jälkeen huomattavasti aikaisempaa monipuolisemmaksi. Metsäteollisuuden toimialat, jotka ennen talvisotaa tarjosivat yhdeksän kymmenestä teollisuuden työpaikasta kaupungissa, menettivät vähitellen asemiaan.

Tosin vielä vuonna 1970 puolet Heinolan teollisuuden työpaikoista oli puu-, paperi- ja graafisen teollisuuden yrityksissä. Sektorin suhteellinen osuus supistui kuitenkin jatkossa.

Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä varsinkin metalliteollisuuden merkitys heinolalaisten työllistäjänä kasvoi tuotannon laajentuessa ja uusien tuotannonhaarojen aloittaessa toimintansa. Kulutustavaratuotannossa taas tekstiiliteollisuus oli kasvava ala. Heinolan teollisuus oli tosin niin pientä, että yhden suurehkon tehtaan käynnistyminen merkitsi kyseisen tuotannonalan huomattavaa laajentumista. Tässä suhteessa merkittäviä tuotantolaitoksia olivat esimerkiksi Högfors, Tampella, Mattisen Teollisuus ja Nokia (aluksi Kymarno).

Heinolan teollisuuden rakenne (%) vv. 1939 - 1983

1) Vuoden 1983 osalta lähteenä käytetyssä Heinolan yritys­kyselyssä ei puu- ja paperiteollisuutta eritelty samalla tavoin kuin aikaisempien vuosien lähteissä.

Kulutustavarateollisuuteen on luettu seuraavat toimialat: elintarviketeolli­suus, nahka- ja kumiteollisuus sekä kenkä-, vaatetus- ja ompeluteollisuus. Muu teollisuus käsittää kaivannaisteollisuuden, savi-, lasi- ja kivenjalostus­teollisuuden, sähkö-, kaasu- ja höyryvoima- ja vesijohtolaitokset sekä kemian teollisuuden.

Lähteet:
Herranen Timo 1998
Heinolan kaupungin historia 3
Lehtori Pekka Rautamaa

Kokoaja ja ulkoasu:
Paula Forssell-Mäntynen

Kuvat:
Heinolan kaupunginmuseo