Jätevesi

Jätevesien käsittely haja-asutusalueilla

Haja-asutuksen jätevedet aiheuttavat osan vesistöjen hajakuormituksesta. Haja-asutuksen jätevesien aiheuttamat haitat ovat rehevöityminen, hapenkulutus ja hygieeniset haitat. Myös pohjavedet saattavat pilaantua jätevesien maahan imeytyksen takia tai jätevesien valuessa maanpintaa pitkin kaivoon. Tavallisin haitta on oman tai naapurin kaivon likaantuminen. Avo-ojiin tai maastoon johdetut jätevedet voivat aiheuttaa ympäristöhygieenisiä ongelmia, kuten hajua.

Mikäli kiinteistö sijaitsee haja-asutusalueella, eikä liittyminen kunnan viemäriverkostoon ole mahdollista, tulee kiinteistöllä syntyvän jäteveden käsittely järjestää siten, ettei jätevesistä aiheudu haitallisia terveys- tai ympäristövaikutuksia. Ennen kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän hankkimista kannattaa pohtia, onko jätevesien käsittely mahdollista toteuttaa useamman kiinteistön yhteisellä järjestelmällä.

Uusittu Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011 tuli voimaan 15.3.2011. Asetuksen vaatimukset koskevat uudisrakentamista välittömästi. Vanhojen järjestelmien uusimiseen on annettu siirtymäaikaa 15.3.2016 saakka. Asetus asettaa vaatimuksia mm. jätevesijärjestelmän suunnittelulle ja jätevesien puhdistustasolle.

Asetus edellyttää, että talousjätevesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta vähennetään:
• orgaanisen aineen osalta vähintään 80 %
• kokonaisfosforin osalta vähintään 70 %
• kokonaistypen osalta vähintään 30 % verrattuna käsittelemättömän jätevedet kuormitukseen.

Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan erikseen määritellä pilaantumiselle herkät alueet, joilla vaaditaan parempaa puhdistustehoa. Heinolassa tällaisiksi alueiksi on tarkoitus ympäristönsuojelumääräysten uudistuksessa määrätä ranta-alueet 200 metrin päässä vesistöstä. Myös pohjavesialueet ovat pilaantumiselle herkkiä alueita. Pohjavesialueilla on pääsääntöisesti kaikki jätevesien imeyttäminen maahan kiellettyä.

Puhdistusvaatimusten saavuttaminen riippuu jätevesijärjestelmän valinnasta. Järjestelmän valintaan vaikuttavat mm. syntyvien jätevesien määrä ja laatu, tontin maaperä, pinnanmuodot, pohjaveden ylin pinta sekä etäisyys vesistöön ja talousvesikaivoihin. Pelkät saostussäiliöt, joiden jälkeen jätevesi johdetaan ojaan, eivät enää riitä jätevesien ainoaksi käsittelyjärjestelmäksi.
Kiinteistökohtaiseen jätevesien käsittelyyn on olemassa useita eri vaihtoehtoja, kuten maahanimeyttämö, maasuodattamo ja pienpuhdistamot. Suomen ympäristökeskus ylläpitää puhdistamosivustoa, josta on saatavilla puolueetonta tietoa järjestelmien toiminnasta. Tiedosto löytyy ympäristöhallinnon verkkosivuilta osoitteesta www.ymparisto.fi/puhdistamosivusto.

Jätevesijärjestelmän rakentaminen / uusiminen

Jätevesijärjestelmän rakentaminen/ uusiminen vaatii aina vähintään toimenpideluvan, joka haetaan rakennusvalvonnasta. Lupahakemukseen tulee liittää jätevesien käsittelyä koskeva suunnitelma tarvittavine liitteineen.  Suunnitelma tulee laadituttaa asiantuntevalla jätevesisuunnittelijalla. Suunnittelijan tulee tehdä maastokäynti rakennuspaikalle sekä perehtyä alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteisiin, jonka perusteella järjestelmä valitaan ja suunnitelma tehdään. Suunnitelma liitetään kahtena kappaleena rakennuslupahakemukseen, tai toimenpidelupahakemukseen ja toimitetaan rakennusvalvontaan. Rakennusvalvonta pyytää suunnitelmasta tarvittaessa lausunnon ympäristötoimistolta. Mikäli kiinteistöllä syntyy vain pieniä määriä pelkkiä sauna- ja/ tai keittiövesiä kantovesi, tilapäinen letku , ei jätevesisuunnitelmaa ja rakennusvalvonnan lupaa vaadita.

Jätevesijärjestelmän rakentamisesta vastaavat rakennusvalvonnan hyväksymät vastaava työnjohtaja/ kvv-työnjohtaja. Toimenpide-/ rakennusluvassa määrätään valvonnasta ja katselmuksista.

Alla olevasta linkistä pääset Vesiensuojeluyhdistysten sivulle, jossa on paljon tietoa haja-asutuksen jätevesiasioista, mm. ohjeet jätevesisuunnitelman suunnitteluun, suunnitelman tilaamiseen ja mallisuunnitelma:
http://www.vesiensuojelu.fi/jatevesi/suunnittelu.html

Jos jätevesien johtamisesta voi aiheutua uoman, altaan tai vesistön pilaantumista (esim. useamman talon yhteiset järjestelmät, lomakylät), tulee jätevesien käsittelylle hakea ympäristölupa.

Poikkeukset

Ympäristönsuojelulain 27 d –pykälän mukaan kunnan viranomainen voi myöntää erillisestä hakemuksesta poikkeuksen talousjätevesien käsittelyä koskevista vaatimuksista enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, jos järjestelmän kunnostamista on pidettävä kohtuuttomana.

Arvioinnissa otetaan huomioon
1) viemäriverkoston laajeneminen lähivuosina alueelle
2) kiinteistön haltijan ja sillä vakituisesti asuvien korkea ikä (yli 68 vuotta 9.3.2011) ja muut elämäntilanteeseen liittyvät erityiset tekijät
3) kiinteistönhaltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu häihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste.
Poikkeusta ei myönnetä uudisrakentamiseen eikä loma-asunnoille. Poikkeus voidaan myöntää vain, jos ympäristöön aiheutuva kuormitus on vähäistä.

Vähäinen vedenkäyttö

Kiinteistöillä, joilla ei ole vesikäymälää ja vedenkäyttö on vähäistä (ei suihkua, lämminvesivaraajaa tai pesukoneita), jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, eikä jätevesisuunnitelmaa tai rakennusvalvonnan lupaa vaadita. Näilläkin kiinteistöillä tulee huolehtia, että vedet eivät joudu suoraan vesistöön, vaan ne imeytyvät maahan. Myös vähäisistä vesistä tulee laatia jätevesiselvitys ja käyttö- ja huolto-ohjeet.

Jätevesijärjestelmän käyttö ja käytön valvonta

Hajajätevesiasetuksen mukaan jokaisella kiinteistöllä tulee olla selvitys jätevesijärjestelmästä (uudisrakennuskohteissa jätevesisuunnitelma sisältää samat tiedot) ja jätevesijärjestelmää koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet. Käyttö- ja huolto-ohjeet ovat järjestelmäkohtaiset ja ne tulee säilyttää kiinteistöllä. Jätevesijärjestelmiä tulee käyttää, hoitaa ja huoltaa säännöllisesti ohjeiden mukaan. Huolto- ja kunnossapitotöissä kannattaa käyttää alan ammattilaisia.

Olemassa olevien järjestelmien valvonta kuuluu tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vastuu jätevesijärjestelmän huollosta ja toiminnasta on aina kiinteistön omistajalla.