Kuluttajaturvallisuusvalvonta

Kuluttajaturvallisuusvalvonta koskee kuluttajien käyttämien tavaroiden ja palveluiden turvallisuutta. Joidenkin tavara- ja palveluryhmien turvallisuuden valvonta on kuitenkin erikseen määrätty muille viranomaisille. Lista niistä löytyy Tukesin verkkosivuilta.

Kuluttajaturvallisuuden perussäännökset on kirjattu kuluttajaturvallisuuslakiin (920/2011). Lain mukaan tuote tai palvelu ei saa aiheuttaa vaaraa kuluttajan terveydelle tai omaisuudelle. Monien tuoteryhmien turvallisuudesta on olemassa myös yksityiskohtaista lainsäädäntöä (esimerkiksi lelut, kosmetiikka ja sähkölaitteet).

Laki ei koske vahingonkorvausoikeudellisia kysymyksiä. Kuluttajan taloudelliseen turvallisuuteen liittyvistä asioista on säädetty kuluttajansuojalaissa.

Kuluttajaturvallisuusvalvonta on osa ympäristöterveydenhuoltoa, joka pitää sisällään muun muassa elintarvikevalvonnan ja terveydensuojeluasiat. Heinolassa ympäristöterveydenhuollon tehtävistä vastaa Heinolan ympäristötoimi.

Palveluntarjoajan ilmoitus ja turvallisuusasiakirja

Kuluttajaturvallisuuslaki on muuttunut 1.1.2012 alkaen. Uusi kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) korvaa aiemmin käytössä olleen lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004).  Lain uudistamisella on pyritty päivittämään yleinen kuluttajaturvallisuussääntely sekä yksinkertaistamaan ja selkeyttämään lain sanoma. Lainsäädännön yleisiin periaatteisiin ja lähtökohtiin ei lainsäädäntöuudistuksessa ole tullut muutoksia. Oleellisin yrittäjää koskeva muutos on vaatimus tietyistä kuluttajapalveluista tehtävästä ilmoituksesta kunnan valvontaviranomaiselle sekä vaatimus laatia toimintaansa koskeva kirjallinen turvallisuussuunnitelma eli turvallisuusasiakirja silloin, kun on kysymys palvelusta, johon saattaa liittyä merkittäviä riskejä. 

Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 6 §:ssä on lista niistä kuluttajapalveluista, joista toiminnanharjoittajan tulee tehdä ilmoitus kunnan valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista, toiminnan olennaista muutosta tai toimijan vaihtuessa. Velvollisuus ilmoittaa palvelun tarjoamisen aloittamisesta ei kuitenkaan koske niitä palveluja, joiden tarjoaminen on aloitettu ennen lain voimaantuloa (1.1.2012). Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät sellaiset palvelut, joita tarjoavat luonnolliset henkilöt muussa kuin elinkeinotoiminnassa sekä sellaiset palvelut, joita yhdistykset tai yhteisöt tarjoavat vain omille jäsenilleen, muussa kuin elinkeinotoiminnassa.

Ilmoitusvelvollisista palveluista tulee toiminnanharjoittajan laatia turvallisuusasiakirja. Turvallisuusasiakirjan laatimisvelvoite koskee myös ennen 1.1.2012 aloittaneita toiminnanharjoittajia, joiden tulee laatia tarjoamastaan palvelusta turvallisuusasiakirja 30.6.2012 mennessä.
Turvallisuusasiakirjan sisältö määritellään laissa 1110/2011 (Finlex)  Ohjeet turvallisuusasiakirjan laatimiseen löytyy Tukesin kotisivuilta .Ilmoitusvelvollisia ovat seuraavien palvelujen tarjoajat:
• huvipuisto, perhepuisto, eläintarha, kotieläinpuisto, tivoli ja sirkus
• kuntosali
• laskettelukeskus ja muu rinnekeskus
• leikkikenttä ja siihen rinnastettava sisäleikkipaikka
• rullalautailupaikka ja vastaavanlainen pyöräilypaikka
• seikkailu-, elämys- ja luontopalvelu sekä niihin rinnastettava muu
ohjelmapalvelu, jollei siihen sisältyvää riskiä voida arvioida vähäiseksi.
• kiipeilykeskus
• ratsastustalli ja muu ratsastuspalvelu
• kartingrata
• uimahalli, maauimala, kylpylä ja viihdekylpylä
• uimaranta ja talviuintipaikka
• tatuointi-, lävistys- ja muu kehonmuokkauspalvelu
• turvapuhelinpalvelu ja muu vastaava palvelu
• tapahtuma, joka sisältää merkittävän riskin, josta toteutuessaan voi aiheutua vaaraa jonkun turvallisuudelle palveluun osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi.
Kuluttajaturvallisuuslain mukainen ilmoitus -lomake (.pdf)Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) tavoitteena on ennalta ehkäistä kulutustavaroihin ja kuluttajapalveluihin liittyviä vaaroja. Tuote tai palvelu ei saa aiheuttaa vaaraa kuluttajan terveydelle eikä omaisuudelle. Laki koskee valmistusta, maahantuontia, myyntiä ja vuokraamista. Tuotteen ja palvelun turvallisuus on otettava huomioon koko niiden elinkaaren ajan.

Kuluttajaturvallisuusvalvonnan työnjaon mukaisesti kunnat suorittavat alueellaan pääsääntöisesti kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvontaa. Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi kunnat osallistuvat Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ja aluehallintovirastojen järjestämiin valvontaprojekteihin. Keskeisiä valvontakohteita kuluttajapalvelusten osalta ovat esimerkiksi leikkikentät, ratsastustallit, kuntosalit ja uimahallit.

Tukes vastaa pääosin kulutustavaroiden turvallisuuden valvonnasta. Kunta kuitenkin vastaa paikallisesti valmistettavan kosmetiikan, lelujen ja kynttilätuotteiden valvonnasta. Tarvittaessa suoritetaan Tukesin pyynnöstä tapahtuvaa näytteenottoa ja myynnistä poistettujen tavaroiden jälkivalvontaa.
Lisätietoja virheellisistä tuotteista aiheutuneiden vahinkojen korvauksista saa  kuluttajaneuvonnasta , jonka valtakunnallinen neuvontanumero on
071 873 1901. Numero palvelee arkisin klo 9.00-15.00.

Vastuu turvallisuudesta toiminnanharjoittajalla

Kuluttajaturvallisuuslainsäädännön mukaan ensisijainen vastuu tavaroiden ja palvelujen turvallisuudesta on elinkeinonharjoittajalla (valmistaja, maahantuoja, myyjä tai palvelun tuottaja) tai muulla palveluntarjoajalla (esimerkiksi kunta tai seurakunta). Palveluiden tarjoajien on myös toimittava huolellisesti ja varmistettava, ettei palvelun käyttämisestä aiheudu vaaraa kuluttajille tai lähistöllä oleville henkilöille. Tämä edellyttää käytännössä jonkinlaista omavalvontajärjestelmää.

Kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö ei koske yleishyödyllisiä yhdistyksiä, kuten urheiluseuroja ja partiolippukuntia silloin, kun ne tarjoavat toimintaa ainoastaan jäsenilleen eikä kyse ole elinkeinotoiminnaksi laskettavista palveluista.

Viranomaiset valvovat lainsäädännön noudattamista. Valvonta kohdistetaan riskinarvioinnin perusteella. Palveluiden (esimerkiksi uimahallit, uimarannat, leikkikentät, laskettelurinteet) turvallisuutta valvovat pääasiassa kunnat, käytännössä yleensä terveystarkastajat. Kuluttajaturvallisuusvalvonta on kuntien lakisääteinen tehtävä. Kulutustavaroiden turvallisuutta valvoo pääasiassa Tukes.

Viranomaisten tarkastukset ovat käytännössä pistokokeenomaisia ja toimijoille maksullisia. Kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomaiset eivät ennakolta tarkasta tai hyväksy palveluita tai tuotteita.

Toiminnanharjoittajan velvollisuudet vahinko- ja vaaratilanteissa

Jos tavara tai palvelu aiheuttaa vaaraa, elinkeinonharjoittajan tai muun palvelun tarjoajan on:
- lopetettava vaarallisen palvelun tarjoaminen tai poistettava vaarallinen tavara markkinoilta ja
- ilmoitettava vaaraa aiheuttaneesta tavarasta tai palvelusta ja sitä koskevista toimenpiteistään valvontaviranomaiselle ja
- tiedotettava tavaran tai palvelun aiheuttamasta vaarasta sekä mahdollisesta palautusmenettelystä kuluttajille.

Mitä kuluttajan kannattaa tehdä, jos havaitsee vaarallisen tavaran tai palvelun

Jos kuluttaja epäilee tavaraa tai palvelua vaaralliseksi, hänen kannattaa
- lopettaa tuotteen tai palvelun käyttö heti. Tuote pitää poistaa myös muiden mahdollisten käyttäjien ulottuvilta.
- ilmoittaa mahdollisesta vaarasta myyjälle/palveluntarjoajalle, jotta tämä voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.
- ilmoittaa asiasta kunnan terveysvalvontaan (yhteystiedot)