Elintarvikevalvonta

Ensisijainen vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta kuuluu elintarvikealan toimijalle. Kunkin elintarvikeketjuun kuuluvan toimijan on omalta osaltaan varmistettava elintarvikkeen turvallisuus. Elintarvikealan toimijat valvovat omavalvonnalla tuotteidensa laatua ja määräystenmukaisuutta.

Kunnan elintarvikevalvonnan tehtävänä on:

• neuvoa elintarvikealan toimijoita ja kuluttajia,
• tiedottaa Elintarvikelain (23/2006) soveltamisalaan kuuluvissa asioissa,
• valvoa, että elintarvikkeet, niistä annettavat tiedot, niiden käsittelymenetelmät ja –olosuhteet ovat määräysten mukaiset,
• valvoa, että elintarvikealan toimijoiden toiminta vastaa elintarvikemääräyksiä.

Valvonnan tarkoituksena on turvata elintarvikkeiden laatu ja suojata kuluttajia terveyshaitoilta sekä taloudellisilta tappioilta. Elintarvikevalvonta on merkittävä osa ihmisen elinympäristöön kohdistuvassa kansanterveystyössä.

Tavoitteen saavuttamiseksi tehdään säännöllistä olosuhde- ja tuotevalvontaa elintarvikkeiden valmistus-, käsittely-, varastointi-, myynti- ja tarjoilukohteissa sekä elintarvikekuljetusten osalta. Kohteiden omavalvonnan toimivuutta arvioidaan tarkastuskäyntien yhteydessä. Lisäksi opastetaan ja neuvotaan toiminnanharjoittajia ja toimitetaan kaupunkilaisille tietoja ajankohtaisista elintarvikevalvonnan piiriin kuuluvista asioista.

Elintarvikevalvonta on parhaimmillaan ennalta ehkäisevää toimintaa, joka tähtää virheiden estämiseen ja riskien pienentämiseen. Heinolassa laaditaan elintarvikevalvonnalle vuosittain valvontasuunnitelma, jonka avulla valvonta riskinarviointia käyttäen kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti Heinolassa oleville noin 180 elintarvikehuoneistolle. Suunnitelmassa huomioidaan myös Elintarviketurvallisuusviraston asettamat vuosittaiset, valtakunnalliset valvontalinjaukset.

Elintarvikevalvontaa toteutetaan käytännössä seuraavasti:

• Elintarvikehuoneistojen hyväksyminen ennen toiminnan aloittamista
  • Elintarvikehuoneistolla tarkoitetaan mitä tahansa rakennusta tai huoneistoa tai niiden osaa taikka muuta ulko- tai sisätilaa, jossa myytäväksi tai muuten luovutettavaksi tarkoitettuja elintarvikkeita valmistetaan, säilytetään, kuljetetaan, pidetään kaupan, tarjoillaan tai muutoin käsitellään, ei kuitenkaan alkutuotantopaikkaa,
• toimijoiden omavalvontasuunnitelmien hyväksyminen,
• toiminnan tarkastaminen tarvittaessa toimijanvaihdoksen yhteydessä,
• kunnan valvontaviranomaisen hyväksymän valvontasuunnitelman mukaiset maksulliset tarkastukset elintarvikehuoneistoihin. Tarkastuksilla tarkastetaan mm. huoneiston tilat, rakenteet, välineet, elintarvikkeiden hygieeninen käsittely, omavalvontasuunnitelman toteuttaminen, henkilökunnan hygieniaosaaminen ja perehdyttäminen omavalvontaan, henkilökunnan terveystodistukset, tuotteiden koostumuksen paikkansapitävyys, lisäaineiden käyttö, pakkausmerkinnät, jäljitettävyys ja näytteiden otto omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi,
• toimijoiden ohjaus ja neuvonta elintarvikemääräysten noudattamisessa,
• ruokamyrkytysilmoitusten käsittely,
• määräysten antaminen elintarvikemääräysten vastaisuuden poistamiseksi silloin, kun annettuihin kehotuksiin ei ole reagoitu,
• kieltojen antaminen niissä tapauksissa, joissa epäillään aiheutuvan vakavaa terveysvaaraa eikä sitä voida muilla tavoin estää,
• elintarvikelain 13 §:n 2 mom. mukaisten ilmoitusvelvollisten kohteiden valvonta,
• alkutuotannon valvonta,
• kontaktimateriaaleja valmistavien /markkinoimien toimijoiden valvonta,
  • elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvat tarvikkeet kuten astiat, välineet, pakkausmateriaalit ja muut tarvikkeet, jotka tarkoitukseensa käytettäessä joutuvat kosketukseen elintarvikkeen kanssa,
• elintarvikkeita koskevien kuluttajavalitusten käsittely,
• elintarvikealan toimijoiden ja kuluttajien neuvonta ja tiedottaminen,
• valtion viranomaisten avustaminen eläimistä saatavien elintarvikkeiden kansallisen vierasainevalvontaohjelman toteuttamisessa sekä

Valvonnan maksullisuus

Elintarvikelaki (23/2006) 71 § edellyttää, että elintarvikevalvontaviranomaisen on perittävä elintarvikealan toimijalta hyväksymänsä taksan mukainen maksu

• valvontasuunnitelmaan sisältyvästä tarkastuksesta, näytteenotosta ja näytteiden tutkimisesta (suunnitelmallisesta valvonnasta),
• elintarvikehuoneiston ja omavalvontasuunnitelman hyväksymisestä sekä elintarvikehuoneiston olennaisesta muutoksesta ja laajennuksesta.

Elintarvikkeen kanssa kosketukseen tulevien materiaalien ja tarvikkeiden vaatimustenmukaisuus on osa elintarviketurvallisuutta. Yritykset, jotka valmistavat, jatkojalostavat, varastoivat tai maahantuovat tällaisia ns. kontaktimateriaaleja kuuluvat elintarvikevalvonnan piiriin.

Mikäli valmistatte, jatkojalostatte, maahantuotte tai muuten toimitatte materiaaleja ja/tai tarvikkeita, jotka on tarkoitettu tulemaan kosketukseen elintarvikkeiden kanssa, tulee toiminnasta tehdä ilmoitus elintarvikevalvontaan. Ilmoitusmenettelyllä halutaan varmistaa kontaktimateriaalien turvallisuuden valvontaa. Ilmoitus- ja rekisteröintivelvollisuus koskee kaikkia kontaktimateriaaleja markkinoille saattavia toimijoita Suomessa.

Elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia materiaaleja ja tarvikkeita (kontaktimateriaaleja) markkinoille saattaville toimijoille on 1.9.2010 voimaan tulleella elintarvikelain (23/2006) muutoksella säädetty velvollisuus ilmoittaa toimipaikastaan ja toiminnastaan sijaintikunnan elintarvikeviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä vuoden kuluessa säädöksen voimaantulosta eli 30.8.2011 mennessä.

Yhteenveto Päijät-Hämeen tuloksista valtakunnallisessa ”Elintarvikkeiden radioaktiivisuus” -valvontaprojektissa

8.2.2011 pidetyn Oiva-infotilaisuuden luentomateriaali

Oiva-pilottiprojekti

Heinola osallistuu vuonna 2011 toteutettavaan elintarvikevalvontatietojen julkistamisen pilottiprojektiin.

Projektissa ovat mukana osa elintarvikemyymälöistä ja ravintoloista. Tarkastuksesta laadittava raportti ja tarkastuksen arvosanaa symboloiva hymiö laitetaan kuluttajien nähtäville yritysten sisäänkäyntien läheisyyteen. Evira valmistelee parhaillaan tarkastusohjeita.

Heinolan lisäksi projektiin osallistuvat Helsinki (osittain), Kerava, Lappeenranta sekä JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka).

Keitetyn riisin mikrobiologinen laatu ravintoloissa / valvontaprojekti

Päijät-Hämeen kunnissa (Artjärvi, Asikkala, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Lahti, Nastola, Padasjoki, Orimattila, Sysmä) toteutettiin elintarvikevalvonnan valvontaprojekti syksyllä 2010. Projektissa selvitettiin ravintoloissa tarjottavan keitetyn riisin mikrobiologista laatua sekä säilytys- ja tarjoiluolosuhteita.

Lue tästä valvontaprojektin yhteenveto.