Ruotsalainen ja Konnivesi

Heinolan kaupungin keskusta-aluetta hallitsevia luonnonelementtejä ovat Ruotsalaisen järvi, Jyrängönvirta ja Konnivesi sekä kaupungin läpi kulkeva harjujakso. Heinolalle ovat tyypillisiä havupuuvaltaiset kankaat ja karun komeat harjumänniköt, mutta alueella näkyy myös myöhään jatkuneen kaskikulttuurin vaikutus rehevänä kasvillisuutena ja koivikoiden yleisyytenä. Luonnon rehevyyttä lisää Etelä-Hämeen lehtokeskuksen ulottuminen Heinolan seudulle saakka. Useat lehdot kertovat ympäristöään ravinteikkaammasta maaperästä, mutta myös edullisesta paikallisilmastosta.

Ruotsalainen

pinta-ala 79 Km², josta Heinolan alueella 15 neliökilometriä,
keskisyvyys 10,9 m,
rantaviivan pituus 322 km, josta Heinolan alueella 64 km,
korkeus meren pinnasta + 77,5, säännöstelty vesistö ylin korkeus +77,65, ns. kevätkuoppa 26.4.- 10.05 noin 60 cm:n veden pinnan alennus
Heinolan kaupungin varavesilähde
Katso myös Heinolanharju

Konnivesi

pinta-ala 52 Km², josta Heinolan alueella 13,7 neliökilometriä,
keskisyvyys 13,7 m,
rantaviivan pituus 241 km, josta Heinolan alueella 50 km,
korkeus meren pinnasta + 77,4, säännöstelty vesistö ylin korkeus +77,40, alin korkeus +76,80 (1.6.-31.12.) muuna aikana +76,20
Vuolenkosken voimalaitos rakennettiin vuonna 1959.

Konniveteen virtaa vettä pääasiassa kahta eri kautta: valtaosa tulee Päijänteestä Ruotsalaiseen ja sieltä edelleen Jyrängönvirran kautta, keskimäärin 239 m³/s (1995) ja toinen osa tulee Räävelin reitiltä Sulkavankosken kautta Konniselälle, keskimäärin 6 m³/s (1995).

Katso myös Heinolanharju